Kaasu pohjaan risteytyksillä

Risteytystuotannolla (pdf,777kt) tarkoitetaan teuraskaritsoiden tuottamista kahden tai useamman puhtaan lammasrodun suunnitelmallisella yhdistämisellä. Tavoitteena on liittää kantarotujen toivottuja ominaisuuksia toisiinsa ja hyödyntää lisäksi eritaustaisten geenien kohtaamisessa syntyvää heteroosia.

Suunnitelmallisuus on tärkein risteytystuotannon onnistumiseen vaikuttava tekijä. Risteytystuotannon muoto määritetään risteytyssuunnitelmassa, johon kirjataan visio, tuotannolliset tavoitteet, käytettävät rodut ja niiden roolit. Lisäksi laaditaan strategia uuhien uudistukselle.

Risteytyssuunnitelman sisältö määräytyy tila-kohtaisesti. Visiossa kuvataan tuotannon pää-asiallinen tavoite ja lopputuote tai -tuotteet. Tehokkaalla karitsankasvatukseen keskittyvällä tilalla, jolla on vähän työvoimaa käytettävissään, visiona voisi olla tuottaa laadukasta karitsanlihaa helposti, kustannustehokkaasti ja ympäri-vuotisesti siten, että yrittäjän palkkavaatimus toteutuu. Tuotannollisissa tavoitteissa määritellään eläinaineksen ominaisuudet ja tavoiteltu tulos-taso. Esimerkkitilan tuotannollisena tavoitteena voisi olla helppohoitoinen ja terve uuhi, joka karitsoi itsenäisesti keskimäärin 2,3 karitsaa vuodessa, kykenee tiinehtymään ympärivuotisesti ja kykenee tuottamaan riittävästi maitoa 375 grammaa vuorokaudessa kasvavien karitsoiden kasvuun. Karitsat lähtevät teuraiksi neljän kuukauden iässä, jolloin teuraspaino on 20 kg ja tavoiteteurasluokka U2.

Risteytyssuunnitelmaa voi verrata näytelmän käsikirjoitukseen, rotujen roolijakoa näyttelijävalintaan. Näytelmän päätähtiin kannattaa aina panostaa. Tilalla käytettävät rodut ja niiden lukumäärä valikoidaan tukemaan tilan visiota ja tuotannollista tavoitetta. Kahden tai kolmen rodun tuotantomallit ovat suositeltavimpia, jotta sattuman vaikutus syntyvien jälkeläisten ominaisuuksissa saadaan minimoitua. Kahden ja kolmen rodun risteytysmallit on esitetty kuvioissa 1 ja 2.

Syntyvä lopputuote on tuotanto-ominaisuuksien lisäksi tärkein rodunvalintakriteeri. Lihaan keskittyvällä lammastilalla kannattaa valita mahdollisimman hyvin lihantuotantoon soveltuva terminaalirotu ja turkiksiin keskittyvän lampurin kannattaa suosia turkisrotuja. Emorotujen valinnassa suositaan emo-ominaisuuksiltaan parhaita rotuja, joita risteyttämällä voidaan kolmirotu-risteytysmallissa saada myös F1-polven uuhiin lisäpotkua.

Rotupaletti voidaan jakaa rotuominaisuuksien mukaan seuraavasti: emorotuja ovat suomenlammas, kainuunharmas ja dorset sekä lihantuotannon terminaalirotuja texel, oxford down ja rygja. Lisäksi ruotsalainen turkislammas soveltuu lammasturkisten risteytystuotantoon ja itä-friisiläinen maitolammas ja dorset lampaanmaidon risteytystuotantoon.

On äärimmäisen tärkeää valita tuotantoon kustakin rodusta perinnöllisesti korkeatasoiset yksilöt. Varminta on ostaa eläimet Suomen Lammasyhdistyksen hyväksymästä jalostus-lampolasta, sillä parhaisiin näyttelijöihin sijoitetut eurot tuottavat lisäeuroja tilan kassaan.

Uuhien uudistus on usein risteytystuotannon kompastuskivi. Puhdasrotuisten kantauuhien uudistustapaa kannattaa harkita tarkoin eri näkökulmista ja kirjata valittu menettely uuhien uudistusstrategiaan, jota lähdetään toteut-tamaan käytännössä määrätietoisesti.

Houkutus katraan uudistamiselle syntyneistä risteytysuuhikaritsoista on suuri, koska ne ovat heteroosin ansiosta todella hyviä. Hyvyyden ei pidä antaa hämätä, sillä se ei periydy. Yhtä hyviä karitsoita on mahdollista tuottaa ainoastaan toistamalla sama puhtaiden rotujen yhdistelmä, vaikkakin eläinten uudistuksen jälkeen eri yksilöillä. Risteytystuotanto ei ole jalostusta, mikä edellyttää joskus lampurin asennemuutosta.

Uuhien uudistukseen on olemassa useita vaihto-ehtoja: oman puhdasrotukatraan ylläpito, puhdasrotuisten uuhien osto tai kolmirotu-mallissa valmiiden F1-uuhien osto.

Risteytyseläimet saavuttavat teuraspainon tehokkaassa kasvatuksessa hyvin nopeasti. Tiheä punnitus on suositeltavaa ja teurastamon kanssa kannattaa sopia eläinten noudosta hyvissä ajoin. Myös sopimustuotantoa kannattaa harkita. Vaadi laatutuotteestasi sille kuuluva hinta!

Lammasneuvonnan rooli on risteytystuotannossa vähintään yhtä tärkeä kuin puhdasrotu-jalostuksessakin. Ammattilaisen apu on risteytys-suunnitelman ja uuhien uudistusstrategian laadinnassa korvaamaton. Lisäksi tulosten ja painojen kirjaaminen tuotosseurantaohjelmaan on todella tärkeää, jotta onnistumista ja tuloksia voidaan seurata ja poikkeamiin reagoida. WebLampaan päiväkasvu- ja teuraskypsyys-laskurit ovat lisäksi korvaamaton apu risteytys-katraassa.

Tuotosseurannan tietokannasta ammennetaan kokeellisen tutkimuksen puuttuessa aineistoa tämän päivän lammastutkimukseen. Kaksi- ja kolmiroturisteytyksillä on nykyään omat rotu-koodinsa, joiden avulla eri rotuyhdistelmien tuloksia voidaan seurata ja verrata toisiinsa.

Vaikka risteytyssuunnitelmassa onkin ensi-arvoisen tärkeää pysyä, on yksi risteytys-tuotannon suurimmista hyödyistä mahdollisuus reagoida nopeasti muuttuvaan markkina-tilanteeseen.

Esimerkiksi lammasturkisten hintapiikki voisi aiheuttaa tarpeen turkistyyppisten taljojen tuottamiselle. Risteytystuotannossa sopeu-tuminen olisi mahdollista nopealla aikataululla, vaikka aivan puhtaiden turkisrotuisten eläinten laatuun ei yllettäisikään ja laatuvaihtelua saattaisi lopputuotteessa esiintyä puhdasrotuisia enemmän.

Risteytystuotannossa on lisäksi mahdollista tehdä kokeilemalla uusia tuoteinnovaatioita. Kokeilkaa ja kertokaa kokemuksistanne!

Kuvassa kahden rodun risteytyskaavio, klikkaa isommaksi

(Lue heteroosin pääartikkeli)

Heteroosilla tarkoitetaan kahden eriperintäisen eli tässä tapauksessa erirotuisen yksilön pari-tuksessa muodostuvaa erilaisten geenien kohtaa-misessa syntyvää positiivista vaikutusta synty-vään jälkeläiseen. Risteytettäessä rodun sisäiset haitalliset tai elinvoimaa alentavat geeni-yhdistelmät purkautuvat, mikä johtaa elinvoiman lisääntymiseen. Heteroosi on sukusiitostaantu-man käänteisilmiö.

Teoriatasolla risteytetyt yksilöt ovat jonkin verran vanhempiensa keskiarvoa parempia. Käytännössä heteroosi eli risteytyselinvoima ilmenee parempana terveytenä, elinvoimaisuutena ja kestävyytenä: risteytetyt yksilöt syntyvät puhdasrotuisia sisaruksiaan suurempina ja terhakkaampina, kasvavat paremmin, ovat terveempiä, tiinehtyvät helpommin, tuottavat enemmän maitoa, saavat suurempia vuonueita ja elävät pidempään. Heteroosi nostaa jälkeläisen tasoa noin 0 - 30 % vanhempien keskiarvosta. Se on suurimmillaan alhaisen periytyvyysasteen ominaisuuksissa, esimerkiksi hedelmällisyydessä ja kestävyydessä. Heteroosi saadaan maksimoitua risteytys-tuotannossa silloin, kun sekä emä (F1-polvi) että syntyvät karitsat (F2-polvi) on risteytetty. Tällöin puhutaan heteroosivaikutuksen kertautumisesta.

Heteroosivaikutus on sitä suurempi, mitä kaukaisempaa sukua kantarodut ovat keskenään. Suomessa maksimaaliseen heteroosiin päästään yhdistämällä lammasrotujen päätyyppejä toisiinsa, eli parittamalla lyhythäntäiseen ja pitkähäntäiseen rotutyyppiin kuuluvia yksilöitä keskenään. Vastaavasti roturyhmän sisällä heteroosista saavutettava hyöty on pienempi, ja sukulaisroduilla kaikkein pienin. Esimerkiksi suomenlampaan ja kainuunharmaksen risteytyk-sissä heteroosista saatava lisähyöty on pieni.

Heteroosin avulla tulostaso saadaan paranemaan nopeasti, mutta heteroosi häviää lähes yhtä nopeasti. Heteroosivaikutus puoliintuu takaisin-risteytettäessä eli paritettaessa risteytetty eläin jommankumman kantarodun edustajan kanssa. Tämän vuoksi onnistuneen risteytystuotannon keskeisin seikka on pitäytyä valitussa risteytys-mallissa ja uuhien uudistusstrategiassa. Uudista aina puhdasrotuisista eläimistä, sillä risteytysten hyvyys ei periydy!

1.) Tuotteet: Mitä, miten, milloin, kenelle, kuinka paljon ja millä hinnalla tuotetaan? Paljonko tuotteesta saadaan katetta? Mikä on laadun vaikutus hinnoitteluun? Onko näköpiirissä suhdannevaihteluita tuotevaihtoehdoissa?

2.) Uuhet: Paljonko tilalla tulisi ja voi enintään olla uuhia? Huomioi kotieläintilan statukset, muut maataloustuet, rakennukset, pinta-ala ja työvoimaresurssi. Koska karitsoitetaan ja millainen on unelmauuhesi?

3.) Karitsat: Mikä on teuraskaritsatarve, jotta myyntituotetta syntyy riittävästi? Arvioi optimikasvunopeus rehujen hinnan, kasvatustilojen, karitsointikierron ja laidunalan kautta. Kasvatetaanko karitsat tilalla?

4.) Pässit: Mikä on optimaalinen pässimäärä tilalla? Toisaalta paljonko pässejä tarvitaan? Astutetaanko ympärivuotisesti?