Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
lammaswiki:suurpetojen_torjunta_lammastilalla [2014/11/10 08:06] niina [Mitä tehdä kun suurpedot aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille?] |
lammaswiki:suurpetojen_torjunta_lammastilalla [2014/11/10 08:09] niina |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| ===== Aitaamisella suojaa kotieläimille ===== | ===== Aitaamisella suojaa kotieläimille ===== | ||
| - | Suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen kasvaessa ryhdyttiin Maa- ja metsätalousministeriössä ja Metsästäjäin keskusjärjestössä miettimään kotieläinten suojaukseen soveltuvia menetelmiä. Liperissä lampaiden suojaksi rakennettiin järeä sähkölanka-aita, mikä piti sudet laitumen ulkopuolella. Myös muovista sähköverkkoaitaa kokeiltiin useassakin kohteessa, mutta se ei soveltunut mäkisiin ja epäta-saisiin maastoihin, eikä se kestänyt runsasta lumikuormaa. Vuosituhannen alussa päädyttiin suojaamaan laiduntavia tuotantoeläimiä sähkölanka-aidalla, jonka korkeus on 140 cm ja siinä oli alkuun seitsemän johdinta 20 cm välein. Myöhemmin johdinten määrää vähennettiin viiteen ja johdinten väliä pidennettiin 30 cm:iin. Tiedossa on vain yksi susien hyökkäys petoaitaan, jossa oli seitsemän johdinta. Vuoden 2014 aikana sudet ovat hyökänneet Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa kolme kertaa petoaitaan, jossa on viisi johdinta. Näiden kokemusten johdosta joudutaan miettimään, palataanko petoaitaan, jossa on seitsemän johdinta. | + | Suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen kasvaessa ryhdyttiin Maa- ja metsätalousministeriössä ja Metsästäjäin keskusjärjestössä miettimään kotieläinten suojaukseen soveltuvia menetelmiä. Liperissä lampaiden suojaksi rakennettiin järeä sähkölanka-aita, mikä piti sudet laitumen ulkopuolella. Myös muovista sähköverkkoaitaa kokeiltiin useassakin kohteessa, mutta se ei soveltunut mäkisiin ja epäta-saisiin maastoihin, eikä se kestänyt runsasta lumikuormaa. Vuosituhannen alussa päädyttiin suojaamaan laiduntavia tuotantoeläimiä sähkölanka-aidalla, jonka korkeus on 140 cm ja siinä oli alkuun seitsemän johdinta 20 cm välein. Myöhemmin johdinten määrää vähennettiin viiteen ja johdinten väliä pidennettiin 30 cm:iin. Tiedossa on vain yksi susien hyökkäys petoaitaan, jossa oli seitsemän johdinta. Vuoden 2014 aikana sudet ovat hyökänneet Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa kolme kertaa petoaitaan, jossa on viisi johdinta. Näiden kokemusten johdosta joudutaan miettimään, palataanko petoaitaan, jossa on seitsemän johdinta. |
| + | |||
| + | [{{ :lammaswiki:seitsenjohteinen_petoaita.jpg?nolink&400|Seitsenjohteinen aita suojaa lampaita suurpedoilta.}}] | ||
| + | |||
| ===== Mitä tehdä kun suurpedot aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille? ===== | ===== Mitä tehdä kun suurpedot aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille? ===== | ||
| Rivi 20: | Rivi 24: | ||
| Jos on pelättävissä, että vahinko jatkuu tai lähipiirissä on tapahtunut suurpetojen aiheuttamaa vahinkoa ja uhkaa, mikä voi kohdistua myös omiin tuotantoeläimiin, voi tuottaja hakea tuotantoeläinten suojaksi petoaitaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. Aluetoimisto ohjeistaa petoaidan hakijaa, ja toimistolta saa sähköisen petoaitahakemuksen. Suomen riistakeskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä erityisavustusta suurpetovahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tällä avustuksella riistakeskus rahoittaa petoaitojen hankintaa. Petoaidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus, josta ei peritä vuokraa, vaan asetetaan ehtoja aidan pystytykseen ja kunnossapitoon. Sopimuskauden päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen, mikäli eläintenpito tilalla jatkuu. Jos eläintenpito tilalla päättyy kesken sopimuskauden, tulee hakijan toimittaa aitamateriaali riistakeskuksen osoittamaan paikkaan. | Jos on pelättävissä, että vahinko jatkuu tai lähipiirissä on tapahtunut suurpetojen aiheuttamaa vahinkoa ja uhkaa, mikä voi kohdistua myös omiin tuotantoeläimiin, voi tuottaja hakea tuotantoeläinten suojaksi petoaitaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. Aluetoimisto ohjeistaa petoaidan hakijaa, ja toimistolta saa sähköisen petoaitahakemuksen. Suomen riistakeskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä erityisavustusta suurpetovahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tällä avustuksella riistakeskus rahoittaa petoaitojen hankintaa. Petoaidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus, josta ei peritä vuokraa, vaan asetetaan ehtoja aidan pystytykseen ja kunnossapitoon. Sopimuskauden päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen, mikäli eläintenpito tilalla jatkuu. Jos eläintenpito tilalla päättyy kesken sopimuskauden, tulee hakijan toimittaa aitamateriaali riistakeskuksen osoittamaan paikkaan. | ||
| - | |||
| - | {{ :lammaswiki:seitsenjohteinen_petoaita.jpg?nolink&300|}} | ||
| | | ||
