Tämä on vanha versio dokumentista!


JOHDANTO

Suomalainen maatalous tarvitsee uusia tuotantosuuntia pysyäkseen kannattavana. Yksi jo maailmalla yleinen, mutta Suomessa vielä harvinainen tuotantosuunta on lampaanmaidontuotanto. Lammastalous on tällä hetkellä maassamme nosteessa ja uusia lampoloita perustetaan jatkuvasti. Tämä luo tuottajille mahdollisuuden erikoistua vielä harvinaisempiin tuotantosuuntiin lammastalouden sisällä, kuten esimerkiksi maidontuotantoon.

Lampaanmaidontuotannossa suomalaisella tilalla uuhet karitsoivat keväällä ja ne imettävät karitsojaan puolitoista kuukautta, kunnes ne vieroitetaan. Uuhia lypsetään noin neljän kuukauden ajan (TS 2016) tai niin kauan, kun maitoa tulee. Ne astutetaan uudelleen syksyllä, ne kantavat viisi kuukautta ja karitsoivat taas keväällä, jolloin lypsykausi jälleen alkaa. Lypsykausi voi olla ajoitettu myös talvelle (Martha Förbundet s.a.). Uuhesta saadaan suomalaisella tilalla maitoa yhdellä lypsykerralla noin puolesta kilosta kiloon ja lampaita lypsetään kahdesti päivässä (TS 2016).

Tässä raportissa tutustumme lampaanmaidontuotantoon ja käymme läpi sen mahdollisuuksia markkinoilla. Raportti toteutetaan koulutyönä Savonia-ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Etelä-Savon ProAgrian Katras-hankkeen kanssa. Raportin tavoitteena on tutustuttaa ihmiset lampaanmaidontuotantoon ja kannustaa tuottajia kokeilemaan uusia tuotantosuuntia.

Lampaanmaidon koostumus ja ominaisuudet

Lampaanmaidon, kuten muidenkin eläinten maidon koostumukseen vaikuttavat monet seikat, joten vaihtelua pitoisuuksissa esiintyy luonnollisesti (Balthazar ym. 2017). Eri tutkimuksissa on myös saatu eriäviä tuloksia koostumuksesta. Taulukossa 1 on maitojen pitoisuuksia. Lampaanmaidossa on proteiinia melkein kaksi kertaa enemmän kuin lehmän- ja vuohenmaidossa. Laktoosia siinä on myös enemmän kuin ihmisen, lehmän, buffalon tai vuohenmaidossa. (Kalyankar, ym. 2015.) Myös kaseiinia lampaanmaidossa on runsaasti (Balthazar ym. 2017).

TAULUKKO 1. Lampaanmaidon koostumus verrattuna lehmän ja vuohenmaitoon (Balthazar ym. 2017)

Ainesosa (g/100g) Lehmänmaito Vuohenmaito Lampaanmaito Kosteus 87,9 87,6 82,9 Rasva 3,3 3,8 5,9 Tuhka 0,7 0,8 0,9 Laktoosi 4,7 4,1 4,8 Proteiini 3,4 3,7 5,5 Kaseiini 3,0 2,4 4,7

Toisen tutkimuksen mukaan lampaanmaidolla on lehmänmaitoon verrattuna erilainen valkuaisainerakenne, joka tekee siitä keltaisen, kermaisen ja täyteläisen. Verrattuna lehmänmaidon proteiinimäärään 100 grammassa, joka on 3,2%, on lampaanmaidossa proteiinia jopa 6,2%. Vuohella vastaavasti proteiinia on 100 grammassa 3,4%. Rasvaa lampaanmaidossa on 7,9%, kun lehmänmaidossa on vain 3,6% ja vuohenmaidossa 3,8%. Tästä johtuu lampaanmaidon kermaisuus ja keltaisuus. (Maito ja terveys ry s.a. b.)

Laktoosia lampaanmaidossa on 4,9%, joka on enemmän, kuin lehmänmaidossa. Lehmänmaidossa laktoosia on 4,7% ja vuohenmaidossa 4,1%. Tämän perusteella voisi siis olla, että vuohenmaito olisi parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kalsiumia lampaanmaidossa on 193mg/100g ja fosforia 158mg/100g, lehmänmaidossa kalsiumia on vain 122mg/100g ja fosforiakin vain 119mg/100g ja vuohenmaidossakin kalsiumia on vain 134mg/100g ja fosforia 121mg/100g. (Maito ja terveys ry s.a. b.)

Lampaanmaito on siis ylivoimaisesti kalsiumpitoisempaa ja näin ollen luustolle parempaa. Vuohenmaidossakin on enemmän kalsiumia, kuin lehmänmaidossa. Lampaan maidon koostumus tekee siitä erityisen, sillä se on riittoisaa sen korkeiden pitoisuuksien ansiosta. Riippuen maidon koostumuksesta ja valmistettavan juuston laadusta (kovat ja pehmeät juustot) maitoa menee yhteen juustokiloon 2-7 litraa, kun lehmänmaitoa voi mennä noin 7-10 litraa.

Lampaanmaito sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi myös luonnostaan runsaasti mineraaleja, sekä rautaa, proteiinia, kaliumia ja natriumia. Vitamiineista löytyy A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E. (World Population food.) Rasvattomissa lehmänmaidoissa ei ole A-vitamiinia, osa C-vitamiinistakin häviää pastöroinnissa ja varastoinnin aikana sekä D-vitamiiniakin joudutaan lisäämään (Maito ja terveys ry s.a. a.).

Agglutiniiniä lampaanmaidossa ja vuohenmaidossa ei ole toisin kuin lehmänmaidossa. Agglutiniinin puute tekee maidosta sulavampaa. Lampaan- ja vuohenmaidon rasvapalloset ovat pienempiä kuin lehmänmaidon. Rasvapallosten koon ja niiden dispersion ansiosta lampaan- ja vuohenmaidon voi pakastaa, ilman että se sulaessaan erottuisi eri faaseihin. Proteiinin molekyylimuodot ja aminohappojen järjestys ovat ravitsemuksellisesti laadukkaita ja niillä on positiivinen vaikutus sulavuuteen ja lämpökestävyyteen. (Balthazar ym. 2017).

Pienet ja keskisuuret tilat pakastavat maitoa, jotta sitä saadaan kerättyä riittävästi jatkojalostusta varten (Balthazar ym. 2017). Maitoa voidaan -27 asteessa pakastettuna säilyttää 12 kuukautta niin, että se säilyttää proteiinit (Balthazar ym. 2017) sekä juustoutumisominaisuudet kelvollisena (Sheep101). Maito täytyy pakastaa nopeasti alle -20 asteeseen, jotta laatu pysyy korkeana. (Balthazar ym. 2017). Lampaanmaito on homogeeninen luonnollisesti (Pope s.a.), kun taas lehmänmaito täytyy homogenoida mekaanisesti (Arla s.a.). Lampaanmaidon katsotaan vähentävän syövän riskiä sen sisältämien nukleotidien vuoksi. sen sisältämät A ja E vitamiinit parantavat immuunijärjestelmää, sillä ne toimivat antioksidantteina. Lampaanmaidossa on myös vähemmän kolesteroleja kuin lehmänmaidossa. Lampaanmaidon sisältämä proteiini tukee kasvua. (Misachi 2017.)

LAMPAANMAIDOSTA SAATAVAT TUOTTEET

Lampaanmaidosta on mahdollista jalostaa monia erilaisia tuotteita, aivan kuten lehmänmaidostakin. Lampaanmaidosta tehdyt tuotteet ovat gourmet-ruokaa. Yleisimpiä ja kuluttajien suosimia lampaanmaidosta jalostettavia tuotteita Suomessa ovat jogurtti, jäätelö ja juusto. Näiden lisäksi lampaanmaidosta voidaan tuottaa ja siitä on tuotettu ulkomailla maitotiivistettä, maitojauhetta, voita, kermaa ja rahkaa. Lampaanmaitoa voi myös myydä raakana sellaisenaan. (Panday 2007.)

Lampaanmaitotuotteet kiinnostavat monia. Lammastuotannon imago on tällä hetkellä kuluttajien silmissä hyvä, mikä voi kasvattaa ihmisten intoa kokeilla ja siirtyä lampaanmaitotuotteiden pariin.

Erilaisilta keskustelupalstoilta voi lukea ihmisten kokemuksia siitä, kuinka osa maitoallergioista pystyy käyttämään lampaanmaitotuotteita, vaikka muut maidot aiheuttavat allergisia reaktioita. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilla kuitenkin lukee, että lampaanmaito sisältää samoja proteiineja, kuin lehmänmaito, minkä vuoksi monet allergikot eivät pysty käyttämään lampaanmaitoa. Lähteessä puhutaan kuitenkin vain ”monista” eikä kaikista, joten ihmisten kertomukset lampaanmaidon sopimisesta joillekin allergikoille voivat osua oikeaan.

RAVINTOLAT JA JATKOJALOSTAJAT

Toteutimme tämän työn osana Tutkimusmenetelmät-opintojaksolla kyselyn Itä-Suomen alueella toimiville ravintolayrityksille, jossa kartoitimme, olisivatko he kiinnostuneita käyttämään lampaanmaitotuotteita raaka-aineinaan. Kyselyn yhteistyökumppanina toimi Katras-hanke. Kysely toimitettiin 384 ravintola- ja kahvilayritykselle Itä-Suomen alueella, mutta vastauksia saimme suuresta kohderyhmästä huolimatta vain 22 kappaletta.

Vastaajista 77 prosentille lampaanmaito ei ollut ennestään tuttu raaka-aine. Heille, jotka olivat käyttäneet lampaanmaitoa aiemmin, kypsytetty juusto oli kaikkein tunnetuin (80%). Muita tunnettuja raaka-aineita olivat maito, jäätelö, voi, tuorejuusto ja jogurtti.

Kysyimme kuinka monta prosenttia vastaajista olisi valmis ottamaan lampaanmaidon jatkojalosteita valikoimaansa, jos niitä olisi tarjolla. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut, mutta vastaajista 36 prosenttia olisi ollut valmis ottamaan tuotteita valikoimiinsa. 32 prosenttia ei ottaisi ja saman verran oli epävarmoja.

TARVITTAVAT INVESTOINNIT JA RAKENNUKSET

Lampolan rakennuskustannukset

Lampola voi olla vanhasta navetasta tai muusta sellaisesta muutettu rakennus, jolloin kustannukset eivät kasva suuriksi. Lypsyasema, maitohuone ja lypsylaitteisto ovat tällöin suurin investointi. Lämmin lampola voi tuoda ongelmia, jos ilmatilaa ja ilmanvaihtoa ei ole riittävästi. Lampaan villa voi huopaantua tällöin. Toki myös kylmälampolassa täytyy ottaa tämä huomioon.

Maitohuoneen rakennuskustannukset

Maitohuonetta ei ole välttämätöntä rakentaa, jos on kyseessä vanha rakennus esim. Navetta, jossa on maitohuoneeksi soveltuva tila jo valmiina, jota on aiemmin käytetty vaikka varastona. Jos kyseessä on entinen kylmälampola (tai uudisrakennus), voi tulla kyseeseen, että maitohuone joudutaan rakentamaan. Maitohuoneen tulee olla eristetty. Sen koko voisi olla esim. 3x4m riippuen tilatankin koosta. Maitohuoneen ollessa märkätila vedeneristys on tarpeen. Maitohuoneen kustannuksiin kuuluu seinät, lämpöeristys, vedeneristys, lypsylaitteisto, maitotankki, pesuri vesiputkisto, hanat ja altaat. Ilmanvaihdon hinta voi vaihdella riippuen ratkaisusta.

Jatkojalostustilojen rakennuskustannukset

Jatkojalostustilojen (elintarviketilat) hinta määräytyy sen mukaan, onko valmis rakennus, joka muutetaan elintarviketilaksi vai rakennetaanko alusta asti. Myös ratkaisut vaikuttavat suuresti.

Ilmoitetulla elintarvikehuoneistolla ja laitoksella eli hyväksytyllä elintarvikehuoneistolla (laitoksesta voi myydä enemmän kauppoihin) on eri vaatimukset. (Hami 2013-2014 a.)

Listeria- ja salmonellapintapuhtausnäytteet tulee ottaa 1-6 kertaa vuodessa riippuen vuosittaisesta raakamaidon käsittelymäärästä. Lisäksi tarkkaillaan aerobisia mikro-organismeja eli kokonaisbakteereita.

Pesulaitteiston toimivuutta on tarkkailtava jatkuvasti. Talousveden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Käsienpesupaikkoja tulee olla riittävästi. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2013)

RUOKINTA

Pienen kokonsa vuoksi lammas ei ole tehokas kuidun hyväksikäyttäjä, joten se tarvitsee lehtevää ja hyvin sulavaa karkearehua. Märehtijänä lammas on hyvin herkkä nopeille ruokinnan muutoksille, joten ruokinnassa ei saa tehdä nopeita muutoksia tai lisäyksiä, vaan uuteen rehuun/rehun komponenttiin lammas täytyy totuttaa asteittain. Lampailla on oltava rehun lisäksi aina tarjolla puhdasta juomavettä puhtaasta astiasta.

Lypsävää uuhta ruokitaan maidontuotannon ja sen mukaan, montako karitsaa sillä on. Lypsämistä voidaan verrata hyvin yhteen karitsaan eli jos uuhella on kaksi karitsaa ja lisäksi sitä lypsetään, pitää uuhta ruokkia niin, kuin sillä olisi vähintään kolme karitsaa. Lampailla syöntikyky on tuotantoa rajoittava tekijä ja etenkin lopputiineydessä ja lypsykaudella uuhi tarvitsee paljon energiaa, joten rehuannosta täytyy silloin väkevöittää valkuais- ja väkirehuilla.

Viljana lypsylampaille käytetään mieluiten kokonaista kauraa tai kaura-ohra -seosta ja mieluummin kaurapitoisempi seos, koska ohra lisää virtsakivien riskiä ja rasvoittaa. Valkuaisrehuna voi käyttää rypsin lisäksi mm. hernettä, härkäpapua ja pellavaa. Lypsäville lampaille täytyy antaa rypsitiivistettä jopa 35 % väkirehusta. Rypsiä on annettava enemmän kuivaheinäruokinnalla, kuin säilörehuruokinnalla. Melassileikettä olisi hyvä olla noin 10 % väkirehusta. Lampaille voi antaa hyvin myös juureksia ja leipiä. Tavalliset nautarehut eivät sovi lampaille, sillä ne sisältävät liian paljon kuparia!

Laidunkauden (noin kesä-elokuu) aikana lammas ei tarvitse lisäksi muuta kuin kivennäiset, suolakiven ja tietenkin raikasta vettä. Ummessaoloaikana (astutus- ja tiineysaikana) uuhille riittää perus ylläpitoruokinta. Tiineyden viimeisellä neljänneksellä väkirehumäärää aletaan hiljattain nostaa.

Tässä yksi lypsykauden ruokinta esimerkki: Lypsettävä uuhi, joka imettää lisäksi kahta karitsaa: Heinää/säilörehua vapaasti, 2l kauraa, 6dl rypsiä, 3dl melassia, kivennäiset ja ruokintakalkki. (Talvisin lisäksi ADE+seleeni vitamiinia.)

LAMPAANMAITO MAAILMALLA

Lampaanmaidontuotanto kattaa vain hieman yli yhden prosentin koko maailman maidontuotannosta (Pope s.a.). Lampaanmaito on tärkeää alueilla, joilla olosuhteet eivät salli nautojen kasvatusta. Kiina tuottaa lampaanmaitoa eniten maailmassa, mutta yli puolet tuotetusta maidosta tuotetaan Lähi-Idässä ja Välimeren alueella. (Kalyankar, Sarode, Khedkar, Deosarkar ja Pawshe 2015.) Välimeren alueella lampaanmaidosta tehdään esimerkiksi juustoja, kuten feta, halloumi, roquefort ja pecorinojuusto. Edellä mainitut ovat joko kokonaan tai osin lampaanmaidosta valmistettuja. Pohjois-Euroopassa, Australiassa, Intiassa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa on kasvavaa kiinnostusta lampaanmaidontuotantoon. Lampaanmaidosta on vähemmän tietoa kuin muiden karjaeläinten maidosta. (Kalyankar ym. 2015.) Suomenkielistä tietoa on kokemukseni mukaan saatavilla hyvin vähän ja nämä tiedot perustuvat pitkälti olemassaolevien tilojen kokemuksiin.

Lampaanmaitotuotteet ovat monissa maissa saaneet markkina-asemansa herkullisen maun, laadun, korkean taloudellisen tuoton sekä ravintoarvon vuoksi (Balthazar, Pimentel, Ferr˜ao, Almada, Santillo, Albenzio, Mollakhalili, Mortazavian, Nascimento, Silva, Freitas, Sant’Ana, Granato ja Cruz 2017). Lampaanmaidontuotannon arvo nähdään maailmalla maaseudun kehittämisessä, työllistäjänä ja maaseudun autioitumisen ehkäisijänä. (Kalyankar ym. 2015.)

MISSÄ LAMPAANMAITOA TUOTETAAN

Pienmärehtijöiden maidontuotanto on kasvanut vuosien saatossa ja on nyt etsimässä uusia kuluttajamarkkinoita maailmalla. Lampaanmaidon tuotanto on kausittaista, jonka vuoksi sen tuotannon taloudellinen tuotto on huonompi kuin lehmän- tai vuohenmaidon (Balthazar ym. 2017). Välimeren alueella lampaanmaitoa tuotetaan paljon. Monet maitolammasrodutkin ovat kotoisin sieltä tai Lähi-Idästä. Eniten maitolampaita on Kiinassa, Syyrian arabitasavallassa, Iranin islamilaisessa tasavallassa, Turkissa ja Algeriassa. Myös Pohjois-Afrikassa lampaanmaito on tärkeä tuote. (FAO s.a.) Maailman suurin lampaanmaidon tuottajamaa on tällä hetkellä Kiina, seuraavina Turkki ja Kreikka (FAO s.a.). Kiinassa lammastuotannossa käytetään paljon teknologiaa. Kiinassa on myös lampaita eniten maailmassa. Pääosa tuotannosta on Ginghaissa ja Tiibetin tasangolla. Lampaanmaidosta tehdään maailmalla herajuustoa, jugurttia ja erilaisia hienoja juustoja. Lampaanmaito on sopivaa juustontekoon sen korkeiden rasva- ja proteiinipitoisuuksien, sekä korkean kalsiumpitoisuuden kaseiiniyksikköä kohden, ansiosta. (Balthazar ja muut 2017.) Ricotta on esimerkki herajuustosta (Kesko s.a.).

Eurooppa

Maitolampaita on Euroopassa muunmuassa Ranskassa, Italiassa, Itävallassa ja Kreikassa. Euroopassa tuotettiin 9 100 miljoonaa kiloa lampaanmaitoa vuonna Tamimen ja muiden 2011 mukaan. Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.)

TAULUKKO 1. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) Maa Lampaanmaidontuotanto 1 000 kg Kiina 1 540 000 Turkki 1 101 013 Kreikka 705 000 Syyria 684 578 Romania 632 582 Espanja 600 568 Sudan 540 000 Somalia 505 000 Iran 470 000 Italia 383 837

Maitolammasrodut

TAULUKKO 2. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004) Rotu Rasva % Proteiini % Aragat 5,7 5,49 Awassi 6,7 6,05 Chios 6,6 6 Comisana 7,5-10,6 5,9-10,4 Delle Langhe 6,75 5,95 Itäfriisiläinen 6,64 6,21 Karagouniki 8,7 6,6 Lacaune 7,14 5,81 Leccese 7,9-8,4 5,8-6,3 Manchega 9,07 5,43 Massese 6,8-7,4 5,5-6 Merino 8,48 4,85 Sarda 6,69 5,82 Tsigai 7,41 5,45

Suomenlammas

Suomenlammasta käytetään maitolammasristeytyksissä maailmalla lisäämään hedelmällisyyttä. Suomenlampaan maito yleensä myös riittää karitsoille, vaikka karitsoita olisi paljon. (Milkingsheep s.a.) Itäfriisiläisen maitolampaan katsotaan olevan mahdollisesti sukua suomenlampaalle ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevalle Romanov -rodulle. Suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä on käytetty maidontuotannon tutkimuksissa (Brindley 1995 ja Berger,Billon, Bocquier, Caja, Cannas, McKusick, Marnet, Thomas s.a.) Niiden maidontuotantopotentiaali perustuu tutkimuksissa pitkälti tihennettyyn karitsointiin (Heltelä 2018). Suomenlammas voisi olla vaihtoehto pienelle lypsylammastilalle ainakin kokeilumielessä ulkomaisen lähteen mukaan (International Finnsheep Registry s.a.). Erään eteläafrikkalaisen kotieläinharrastajan mukaan suomenlampaan laktaatiokausi kestää 150- 240 päivää, pääasiassa niitä lypsetään 180 päivää. Hänen mukaansa maito sopii erikoisjuustoihin. Maitotuotos per laktaatiokausi on 250 litraa. Eräs Yhdysvaltalainen tila Virginiassa myy ”karjaosakkeita”. Virginiassa on kielletty raakamaidon myynti, mutta omien eläinten maitoa saa juoda. Tilalla on vuohia ja suomenlampaita, joita osakkaat voivat lypsää viikon verran osaketta kohti lypsykaudella. (Mosby's Secret Sidehill Farm s.a.)

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT ARLA s.a. Maidon homogenointi [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.arla.fi/yritys/hyvinvointi/maidon-homogenointi/

BALTHAZAR, C.F., PIMENTEL,T.C., FERR˜AO, L.L., ALMADA C.N., SANTILLO A., ALBENZIO, M., MOLLAKHALILI, N., MORTAZAVIAN A.M., NASCIMENTO J.S., SILVA, M.C., FREITAS, M.Q., SANT’ANA, A.S., GRANATO, D., CRUZ, A.G. 2017. Sheep Milk: Physicochemical Characteristics and Relevance for Functional Food Development [verkkojulkaisu]. Institute of Food Technologists®. [Viitattu 2019-02-27]. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/1541-4337.12250

BERGER, Yves, BILLON, Pierre, BOCQUIER, Francois, CAJA, Gerardo, CANNAS, Antonello, MCKUSICK, Brett, MARNET, PierreGuy, THOMAS, David s.a. Principles of sheep dairying in North America [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: http://www.ansci.wisc.edu/Extension/Principles%20of%20Sheep%20Dairying%20in%20North%20America%20UWI%20156%20pages.pdf

BRINDLEY, Marla Faye 1995. Evaluation of milk production in Western Whiteface and Navajo-Churro ewes [opinnäytetyö]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: https://digitalcommons.usu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=4884&context=etd

INTERNATIONAL FINNSHEEP REGISTRY s.a. [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://www.internationalfinnsheepregistry.org/about-finnsheep.html

FAO 2019. Gateway to dairy production and products: Small ruminants [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: http://www.fao.org/dairy-production-products/production/dairy-animals/small-ruminants/en/

KALYANKAR, S.D., SARODE, A.R., KHEDKAR, C.D., DEOSARKAR, S.S., PAWSHE, R.D. 2015. Sheep: Milk. Encyclopedia of Food and Health. Saatavissa: https://www-sciencedirect-com.ezproxy.savonia.fi/science/article/pii/B9780123849472006218

KESKO s.a. Tuotteet, Venchiare Ricotta tuorejuusto 250g [verkkosivu]. [Viitattu 2019-02-27.] Saa-tavissa: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/venchiare-ricotta-tuorejuusto-250g-8004115405028

MILKINGSHEEP s.a. Dairy Sheep Breeds [verkkosivu]. [Viitattu 2018-12-10.] Saatavissa: www.milkingsheep.com/dairy-sheep-breeds/

MISACHI, John 2017. The Top Sheep Milk Producing Countries in the World [verkkojulkaisu]. WorldAtlas. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.worldatlas.com/articles/the-top-sheep-milk-producing-countries-in-the-world.html

MOSBY’S SECRET SIDEHILL FARM s.a. Join a raw milk herdshare program [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://www.mosbys.org/raw-milk-herdshare.html

POPE, Sarah s.a. Benefits of Sheep Milk Compared with Other Types of Dairy [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.thehealthyhomeeconomist.com/sheep-milk/

PULINA, Giuseppe, MACCIOTTA Nicolò ja NUDDA Anna 2004. Milk composition and feeding in the Italian dairy sheep [verkkoartikkeli]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.4081/ijas.2005.1s.5?needAccess=true

LÄHTEET JA TUOTETTU AINEISTO

EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/maito/

FARMIT: Lampaille soveltuva ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.farmit.net/kotielain/lammas/ruokintaesimerkki

HAMI 2013-2014 a. Hyväksytty elintarvikehuoneisto eli laitos. [Viitattu 2019-01-16] Saatavissa: http://www.hami.fi/pienmeijerihanke/hyvien-kaytantojen-opas/tila-ja-laitevaatimukset/Sivut/Hyväksytty-elintarvikehuoneisto-eli-laitos.aspx

LammasWiki: Lampaan ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:lampaan_ruokinta https://www.jikky.fi/files/1981/8_JIKOhje_rakenteet.pdf

LASANEN, Suvianne 2012. Karppaus ja perhe. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://karppausjaperhe.blogspot.fi/2011/12/lampaan-maito-lypsaminen-ja-lypsimet.html

LUOSTARINEN, Henna 2013. Hakapelto: Lampaan hoito-ohje. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.hakapelto.fi/lampaan-hoito-ja-ruokinta

MAITO JA TERVEYS RY s.a. a. Maidon vitamiinit. [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-vitamiinit.html

MAITO JA TERVEYS RY s.a. b. Mitä maito on? [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/mita-maito-on.html

MARTHA FÖRBUNDET s.a. Fårost från Skimra gård. Rena råvaror [verkkolehti]. [Viitattu 2018-12-17.] Saatavissa: https://www.yumpu.com/sv/document/view/20203093/rena-ravaror-svenska-nu/19

SCIENCEDIRECT, Goat and sheep milk products other than cheeses and yoghurt, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921448806002483#!


Hyödyllisiä linkkejä
Päivittäjän opas
Lataa itsellesi päivittäjän ohjekirja oheisesta linkistä. Klikkaa linkin päällä hiiren oikeaa ja valitse 'Tallenna nimellä'.