Jäljet:

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2020/05/08 11:23]
sanni_h
+++ lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2020/05/15 18:11]
sanni_h
@@ Rivi 128: / Rivi 128: @@
-Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 12) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017).
+Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 1) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017).
 {{:lammaswiki:lampaiden_lypsyae_hawkes.png?200|}}
-Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009)
+KUVA 1. Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009) (kuva suurenee klikkaamalla)
 Espanjassa lampaanmaitoa tuotettiin 512 miljoonaa kiloa vuonna 2017 Ministry of agriculture, food and environmentin mukaan (Statista 2019 a). Agresten eli Ranskan maatalous- ja ravintoministeriön mukaan Ranskassa lampaanmaitoa on tuotettu 279 miljoonaa kiloa (Statista 2019 b).
@@ Rivi 137: / Rivi 138: @@
 Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.)
-TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.)
+TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) (taulukko suurenee klikkaamalla)
 {{:lammaswiki:lampaanmaidontuotanto_maittain_muk._misachi_2017.png?200|}}
@@ Rivi 145: / Rivi 147: @@
 -luvulla lampaanmaidosta on tehty juustoa Suomen kuninkaankartanoissa Kustaa Vaasan vaatimuksesta. Esimerkiksi Mustasaaren kuninkaankartanon tiedoista on saatu selville, että siellä on tuotettu lampaanmaitoa. Pietarsaaressa Pinonäsissä on lypsetty 12 viikon ajan 70 lammasta ja lammasta kohden on saatu 600-700 grammaa juustoa vuonna 1557. Samana vuonna Ruissalon kuninkaankartanossa Turussa lypsettiin 130 lammasta, joista saatiin keskimäärin reilu kilo juustoa yhtä eläintä kohti. Lisäksi tietoja juustontuotannosta on säilynyt ainakin Helsingin, Kaarinan Kuusiston ja Perniön Näsin kuninkaankartanoista. (Bläuer 2015.)
-Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista (kuva 4). Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 5). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.)
+Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista. Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 2). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.)
 {{:lammaswiki:poika_lypsaeae_lammasta_paulaharju.png?200|}}
-Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914)
+KUVA 2. Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914) (kuva suurenee klikkaamalla)
 Suomessa on nykyisin kokeiltu lypsyssä suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta sekä eri rotujen risteytyksiä. Pääasiassa maidontuotannossa kuitenkin käytetään Suomessa  itäfriisiläistä maitolammasta. Suomessa on nykyisin kaksi maitolammastilaa. Tilojen maidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia. Aiemmin suomalaisilla lampaanmaitotiloilla lähihistorian aikana on tuotettu levitettävää tuorejuustoa sekä kypsytettyä juustoa.
@@ Rivi 164: / Rivi 167: @@
-Itäfriisiläinen maitolammas (kuva 2) on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.)
+Itäfriisiläinen maitolammas on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.)
 Combsin 1996 ja Crowen s.a. mukaan Ministry of Agriculture, Federal Republic of Germany (s.a.), Bottema ja Clason (1979), El Sevie sciene publisher B.V. s.a. sekä Mason (1969) ovat tutkimuksissaan saaneet selville, että 1800-luvulla tehdyissä materiaaleissa puhutaan lyhythäntäisistä friisiläisistä lampaista, minkä katsotaan viittaavan suomenlampaaseen ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevaan romanov-rotuun. Friisiläisen korkea hedelmällisyys voisi viitata näihin rotuihin. (Combs 1996 ja Crowe s.a.)
@@ Rivi 176: / Rivi 179: @@
 .2	Risteytykset
-Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan (kuva 3), finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen.
+Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan, finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen.
 Merinoristeytysuuhille tehdyssä kokeessa lypsettävät uuhet olivat border leichester, coopworth, suomenlammas tai itäfriisiläistaustaisten pässien jälkeläisiä. Uuhet astutettiin sarvettomien dorset-pässien kanssa. Uuhet olivat ensikoita ja niitä lypsettiin kolmesti tuotantokauden aikana: kutakuinkin kolmannen, neljännen ja 12. maidontuotantoviikon aikana kerran. Tässäkin kokeessa käytettiin oksitosiinimenetelmää, eli uuhille annettiin oksitosiinipiikki ennen lypsyä. Uuhet lypsettiin koneellisesti ja sen jälkeen käsin loppuun. Noin neljän tunnin jälkeen tämä tehtiin uudelleen, jolloin maitomäärä mitattiin ja muunnettiin vuorokauden maitomääräksi sekä määritettiin maidon koostumus. Maidosta mitattiin huipputuotos 21. maidontuotantopäivänä, kokonaismaitotuotos 21.-90. maitotuotospäivältä sekä maidontuotantokauden pituus. Maidontuotantokauden pituus määritettiin tässä siten että maidontuotantokausi loppuu, kun tuotos on enää 600g päivässä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)
-Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)  Taulukossa 6 on kokeen tuloksia.
+Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)  Taulukossa 3 on kokeen tuloksia.
+TAULUKKO 3. Australialaisen merinoristeytysuuhien maidontuotantokokeesta saatuja tuloksia (mukaillen Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006). (taulukko suurenee klikkaamalla)
+{{:lammaswiki:merinoristeytystaulukko.png?300|}}
@@ Rivi 192: / Rivi 198: @@
 Rideau arcott on kanadalainen lihavillarotu, mutta se tuottaa myös paljon maitoa. Se on jalostettu useista roduista: siinä on suomenlammasta 40 prosenttia, itäfriisiläistä 14 prosenttia, suffolkia 20 prosenttia, shropshirea 9 prosenttia, sarvellista dorsetia 8 prosenttia ja loput 8 prosenttia corriedalea, romneletia, north country cheviotia ja border leicesteriä (Roysfarm s.a.). Outaouais on kanadalainen rotu, jonka kehityksessä on käytetty suomenlammasta (Thomas 2001, 10).
-Taulukossa 7 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta.
+Taulukossa 4 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta.
+TAULUKKO 4. Lammasrotujen vertailua harrastelijan mukaan. (taulukko suurenee klikkaamalla)
+{{:lammaswiki:rotujen_vertailua_irvine.png?200|}}
+Taulukossa 5 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla.
+TAULUKKO 5. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)(taulukko suurenee klikkaamalla)
-TAULUKKO 3. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)
 {{:lammaswiki:lammasrotujen_maitojen_pitoisuuksia_muk._pulina_macciotta_ja_nudda_2004.png?200|}}
@@ Rivi 214: / Rivi 228: @@
-Taulukossa 8 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla.
@@ Rivi 237: / Rivi 250: @@
 ARLA s.a. Maidon homogenointi [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.arla.fi/yritys/hyvinvointi/maidon-homogenointi/
-BALTHAZAR, C.F., PIMENTEL,T.C., FERR˜AO, L.L., ALMADA C.N., SANTILLO A., ALBENZIO, M., MOLLAKHALILI, N., MORTAZAVIAN A.M., NASCIMENTO J.S., SILVA, M.C., FREITAS, M.Q., SANT’ANA, A.S., GRANATO, D., CRUZ, A.G. 2017. Sheep Milk: Physicochemical Characteristics and Relevance for Functional Food Development [verkkojulkaisu]. Institute of Food Technologists®. [Viitattu 2019-02-27]. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/1541-4337.12250
 BERGER,  Yves, BILLON, Pierre, BOCQUIER, Francois, CAJA, Gerardo, CANNAS, Antonello, MCKUSICK, Brett, MARNET, PierreGuy, THOMAS, David s.a. Principles of sheep dairying in North America [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: http://www.ansci.wisc.edu/Extension/Principles%20of%20Sheep%20Dairying%20in%20North%20America%20UWI%20156%20pages.pdf
@@ Rivi 259: / Rivi 270: @@
 POPE, Sarah s.a. Benefits of Sheep Milk Compared with Other Types of Dairy [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.thehealthyhomeeconomist.com/sheep-milk/
-PULINA, Giuseppe, MACCIOTTA Nicolò ja NUDDA Anna 2004. Milk composition and feeding in the Italian dairy sheep [verkkoartikkeli]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.4081/ijas.2005.1s.5?needAccess=true
 EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/maito/
@@ Rivi 286: / Rivi 292: @@
 SCIENCEDIRECT, Goat and sheep milk products other than cheeses and yoghurt, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921448806002483#!
+BALTHAZAR, C. F., PIMENTEL, T. C., FERRÃO, L. L., ALMADA, C. N., SANTILLO, A., ALBENZIO, M., MOLLAKHALILI, N., MORTAZAVIAN, A. M., NASCIMENTO, J. S., SILVA, M. C., FREITAS, M. Q., SANT’ANA, A. S., GRANATO, D. ja CRUZ, A. G. 2017. Sheep Milk: Physicochemical Characteristics and Relevance for Functional Food Development. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety [digilehti] vol. 16, 2017, 247–262. [Viitattu 2019-02-27.] Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/1541-4337.12250
+BLÄUER, Auli 2015. Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomes-sa. Karhunhammas 17. Turku: Turun yliopisto, arkeologia.
+BOTTEMA, S. ja CLASON A.T. 1979. Het Schaap in Nederland. Thieme-Zutphen.
+CANADIAN CO-OPERATIVE WOOL GROWERS LIMITED s.a. British Milk Sheep [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-29.] Saatavissa: https://wool.ca/page/british-milk-sheep
+COMBS, Wesley 1996 ja CROWE, Sara s.a. Breeds of Livestock - Friesian Milk Sheep [verkkojulka-isu]. Oklahoma State University. [Viitattu 2019-10-25.] Saatavissa: http://afs.okstate.edu/breeds/sheep/friesianmilk/
+EL SEVIE SCIENCE PUBLISHER B.V. s.a. Genetic Sources of Pig, Sheep and Goats, edited by K. Maijala, Agriculture Research Centre, Department of Animal Production, Finland, 1991.
+ENGLE, Amy ja PALKO, Sheri 2014. Lacuna sheep [verkkojulkaisu]. culture. [Viitattu 2020-02-27.] Saatavissa: https://culturecheesemag.com/farm-animal/lacaune-sheep
+HAWKES, Alan 2009.  Sheep milking parlour at Great Bircham Windmill [kuva]. [Viitattu 2020-03-19.] Saatavissa: https://www.geograph.org.uk/photo/1354014
+IRVINE, Kim 2019a. 10 Best Sheep Breeds for Milk [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/10-best-sheep-breeds-for-milk/
+IRVINE, Kim 2019b. Awassi Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/awassi-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
+IRVINE, Kim 2019c. East Friesian Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/east-friesian-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
+IRVINE, Kim 2019d. Finnsheep Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/finnsheep-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
+ÌSEY SKYR s.a. Ìsey Skyr [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://www.iseyskyr.fi/isey-skyr
+LIVESTOCK OF THE WORLD s.a. About Manchega Sheep [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-03-18.] Saatavissa: https://www.livestockoftheworld.com/Sheep/Breeds.asp?ScreenWidth=1707&speciesID=10&BreedlookupID=1453
+MASON, I.L. 1969. A World Dictionary of Livestock Breeds.
+MINISTRY OF AGRICULTURE, FEDERAL REPUBLIC OF GERMANY s.a. Technical Communication No. 8 (Revised) of the Commonwealth Bureau of Animal Breeding and Genetics, Edinburg. 268 s.
+MONGOLD, Susan 2019. Dairy Sheep – Consider Icelandic Sheep [verkkoartikkeli]. Countryside Magazine Contributor. [Viitattu 2019-05-24.] Saatavissa: https://iamcountryside.com/sheep/dairy-sheep-consider-icelandic-sheep/
+MORGAN J. E., FOGARTY, N. M., NIELSEN, S. ja GILMOUR, A. R. 2006. Milk yield and milk composition from grazing primiparous non-dairy crossbred ewes [verkkoartikkeli]. Australian Journal of Agricultural Research 57(4) 377-387 [Viitattu 2020-02-26.] Saatavissa: https://www.publish.csiro.au/cp/ar05180
+OKLAHOMA STATE UNIVERSITY 1996. Awassi [verkkojulkaisu]. Oklahoma State University. Board of regents [Viitattu 2019-05-27.] Saatavissa: https://web.archive.org/web/20090326110600/http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/awassi/index.htm
+PAULAHARJU, Samuli 1914. Poika lypsää lammasta, Kuola [digikuva]. Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-09-27.] Saatavissa: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK3490:1926
+PULINA, Giuseppe, MACCIOTTA, Nicolò ja NUDDA, Anna 2004. Milk composition and feeding in the Italian dairy sheep [verkkojulkaisu]. Taylor & Francis Group. [Viitattu 2019-05-17.] Saatavissa: https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.4081/ijas.2005.1s.5
+RANCOURT, M. de ja CARRÈRE, L. 2011. Milk sheep production systems in Europe: Diversity and main trends [verkkodokumentti]. International Center for Advanced Mediterranean Agronomic Studies. [Viitattu: 2019-05-14.] Saatavissa: http://om.ciheam.org/om/pdf/a100/00801490.pdf
+ROSSI, Rachele 2017. The sheep and goat sector in the EU Main features, challenges and prospects [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-05-14.] Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2017/608663/EPRS_BRI(2017)608663_EN.pdf
+ROYSFARM s.a. Rideau Arcott Sheep Breed Information [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-17.] Saatavissa: https://www.roysfarm.com/rideau-arcott-sheep/
+SCHOENIAN, Susan 2019. Dairy sheep basics. [verkkojulkaisu]. [2019-01-29] [Viitattu 2018-12-18].   Saatavissa: http://www.sheep101.info/201/dairysheep.html
+SETÄLÄ, Susanne 2016. Maitolampaan maihinnousu Lammas ja vuohi [digilehti] 5/2016, 20-23. [Viitattu 2020-03-27.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/06/Lammasvuohi_5-2016s.pdf
+STATISTA 2019 a. Annual volume of sheep's milk produced in Spain from 2012 to 2017 (in 1,000 metric tons) [tilasto]. Ministry of Agriculture, Food and Environment [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/773615/volume-from-milk-from-sheep-produced-in-spain/
+STATISTA 2019 b. Total volume of sheep's milk produced in France from 2010 to 2015 (in million liters) [Tilasto]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa:https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/751620/volume-of-sheep-milk-produced-in-france/
+STATISTA 2019 c. Amount of milk produced in the Netherlands in 2015, by type of milk (in million kg) [tilasto]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/639217/milk-production-by-type-of-milk-in-the-netherlands/
+SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a.c. Lammasrodut [verkkojulkaisu]. Suomen lammasyhdistys. [Vii tattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/
+THE ISRAELI DAIRY SCHOOL s.a. Sheep Farming in Israel [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-31.] Saatavissa: https://www.dairyschool.co.il/sheep-farming-in-israel/
+THOMAS, David 2001. Choice of breed for dairy sheep production systems [verkkojulkaisu]. Julkaisussa: THOMAS, David ja PORTER, Susan (toim.) Proceedings of the 7th Great Lakes Dairy Sheep Symposium. Madison, Wisconsin: Department of Animal Sciences University of Wisconsin-Madison. 10-17. [Viitattu 2020-02-26.] Saatavissa: https://fyi.extension.wisc.edu/wisheepandgoat/files/2012/10/7thGLDSSdairysheep.pdf
+TORIKKA, Terhi 2012-02-27. Uusi lammasrotu saapui Suomeen [verkkoartikkeli]. Maaseudun tulevaisuus. [Viitattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-lammasrotu-saapui-suomeen-1.12508

Erot

Haku

Hyödyllisiä linkkejä

Päivittäjän opas