Jäljet:

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2019/04/30 16:29]
sanni_h
+++ lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2020/05/08 14:16]
sanni_h
@@ Rivi 125: / Rivi 125: @@
 Lampaanmaidosta tehdään maailmalla herajuustoa, jugurttia ja erilaisia hienoja juustoja. Lampaanmaito on sopivaa juustontekoon sen korkeiden rasva- ja proteiinipitoisuuksien, sekä korkean kalsiumpitoisuuden kaseiiniyksikköä kohden, ansiosta. (Balthazar ja muut 2017.) Ricotta on esimerkki herajuustosta (Kesko s.a.).
-Eurooppa
+Eurooppa ja muu maailma
-Maitolampaita on Euroopassa muunmuassa Ranskassa, Italiassa, Itävallassa ja Kreikassa. Euroopassa tuotettiin 9 100 miljoonaa kiloa lampaanmaitoa vuonna Tamimen ja muiden 2011 mukaan. Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.)
-Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.)
+Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 1) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017).
-TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.)
+{{:lammaswiki:lampaiden_lypsyae_hawkes.png?200|}}
+KUVA 1. Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009) (kuva suurenee klikkaamalla)
+Espanjassa lampaanmaitoa tuotettiin 512 miljoonaa kiloa vuonna 2017 Ministry of agriculture, food and environmentin mukaan (Statista 2019 a). Agresten eli Ranskan maatalous- ja ravintoministeriön mukaan Ranskassa lampaanmaitoa on tuotettu 279 miljoonaa kiloa (Statista 2019 b).
+Alankomaissa lampaanmaitoa on tuotettu 4 miljoonaa kiloa vuonna 2015, kun lehmänmaitoa tuotettiin 13 522 miljoonaa kiloa ja vuohenmaitoa 268 miljoonaa kiloa (Statista 2019 c).
+Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.)
+TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) (taulukko suurenee klikkaamalla)
 {{:lammaswiki:lampaanmaidontuotanto_maittain_muk._misachi_2017.png?200|}}
+Suomi
+-luvulla lampaanmaidosta on tehty juustoa Suomen kuninkaankartanoissa Kustaa Vaasan vaatimuksesta. Esimerkiksi Mustasaaren kuninkaankartanon tiedoista on saatu selville, että siellä on tuotettu lampaanmaitoa. Pietarsaaressa Pinonäsissä on lypsetty 12 viikon ajan 70 lammasta ja lammasta kohden on saatu 600-700 grammaa juustoa vuonna 1557. Samana vuonna Ruissalon kuninkaankartanossa Turussa lypsettiin 130 lammasta, joista saatiin keskimäärin reilu kilo juustoa yhtä eläintä kohti. Lisäksi tietoja juustontuotannosta on säilynyt ainakin Helsingin, Kaarinan Kuusiston ja Perniön Näsin kuninkaankartanoista. (Bläuer 2015.)
+Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista. Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 2). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.)
+{{:lammaswiki:poika_lypsaeae_lammasta_paulaharju.png?200|}}
+KUVA 2. Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914) (kuva suurenee klikkaamalla)
+Suomessa on nykyisin kokeiltu lypsyssä suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta sekä eri rotujen risteytyksiä. Pääasiassa maidontuotannossa kuitenkin käytetään Suomessa  itäfriisiläistä maitolammasta. Suomessa on nykyisin kaksi maitolammastilaa. Tilojen maidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia. Aiemmin suomalaisilla lampaanmaitotiloilla lähihistorian aikana on tuotettu levitettävää tuorejuustoa sekä kypsytettyä juustoa.
 ----
-MAITOLAMMASRODUT
+MAITOLAMMASRODUT JA SUOMENLAMMAS
+MAITOLAMMASRODUT
+Itäfriisiläinen maitolammas on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.)
+Combsin 1996 ja Crowen s.a. mukaan Ministry of Agriculture, Federal Republic of Germany (s.a.), Bottema ja Clason (1979), El Sevie sciene publisher B.V. s.a. sekä Mason (1969) ovat tutkimuksissaan saaneet selville, että 1800-luvulla tehdyissä materiaaleissa puhutaan lyhythäntäisistä friisiläisistä lampaista, minkä katsotaan viittaavan suomenlampaaseen ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevaan romanov-rotuun. Friisiläisen korkea hedelmällisyys voisi viitata näihin rotuihin. (Combs 1996 ja Crowe s.a.)
+.1	Islanninlammas
+Islanninlammasta pidetään mahdollisesti sopivana maidontuotantoon, sillä se tuottaa pelkällä nurmirehulla suhteellisen paljon maitoa. Näin ruokintakustannukset pysyvät kurissa. Sen karitsat ovat myös elinvoimaisia ja utareet usein hyvärakenteisia. (Mongold 2019.)
+Islanninlammasta on lypsetty kotimaassaan 1940 -luvulle asti, sillä useimmilla tiloilla lehmien pitoon ei ollut riittävästi rehua, kun heinän korjuu tehtiin vielä käsin. Uuhen ternimaidosta tehtiin maitokiisseliä, jos sitä riitti vielä karitsan jälkeen. Uuhia lypsettiin joissakin tapauksissa myös ennen karitsointia, jolloin uuhet tuottivat vetistä nestettä, josta tehtiin liimaa. Karitsoiden ollessa kahden viikon ikäisiä ne erotettiin öiksi emoistaan ja emot lypsettiin aamuisin. Maitoa saatiin litrasta jopa kolmeen litraan päivässä. Siitä tehtiin voita, juustoa tai skyriä. Islanninlampaat ovat myös luonteeltaan ystävällisiä. (Mongold 2019.) Nykyisiin Skyr-rahkoihin käytetään kolmesta neljään kertaa enemmän maitoa kuin tavallisiin jogurtteihin, jolloin rahkan proteiinipitoisuus saadaan korkeammaksi (Ìsey Skyr s.a.).
+.2	Risteytykset
+Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan, finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen.
+Merinoristeytysuuhille tehdyssä kokeessa lypsettävät uuhet olivat border leichester, coopworth, suomenlammas tai itäfriisiläistaustaisten pässien jälkeläisiä. Uuhet astutettiin sarvettomien dorset-pässien kanssa. Uuhet olivat ensikoita ja niitä lypsettiin kolmesti tuotantokauden aikana: kutakuinkin kolmannen, neljännen ja 12. maidontuotantoviikon aikana kerran. Tässäkin kokeessa käytettiin oksitosiinimenetelmää, eli uuhille annettiin oksitosiinipiikki ennen lypsyä. Uuhet lypsettiin koneellisesti ja sen jälkeen käsin loppuun. Noin neljän tunnin jälkeen tämä tehtiin uudelleen, jolloin maitomäärä mitattiin ja muunnettiin vuorokauden maitomääräksi sekä määritettiin maidon koostumus. Maidosta mitattiin huipputuotos 21. maidontuotantopäivänä, kokonaismaitotuotos 21.-90. maitotuotospäivältä sekä maidontuotantokauden pituus. Maidontuotantokauden pituus määritettiin tässä siten että maidontuotantokausi loppuu, kun tuotos on enää 600g päivässä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)
+Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)  Taulukossa 3 on kokeen tuloksia.
+TAULUKKO 3. Australialaisen merinoristeytysuuhien maidontuotantokokeesta saatuja tuloksia (mukaillen Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006). (taulukko suurenee klikkaamalla)
+{{:lammaswiki:merinoristeytystaulukko.png?300|}}
+Muut rodut
+Brittiläinen maitolammas on sekä lihan- että maidontuotantoon kehitetty rotu. Se on peräisin Wiltshirestä ja Northumberlandista. Sen kehityksessä on käytetty itäfriisiläistä, bluefaced leicesteriä, polled dorsetia ja lleyn lammasta. (Canadian Co-operative Wool Growers Limited s.a.)
+Suffolkia on tuotu Suomeen vuonna 2011. Tätä ennen sitä on voitu pitää pienimuotoisesti. Se on Iso-Britanniassa kehitetty rotu. (Torikka 2012.) Suffolk-rodun tuotosuuhia oli vuonna 2015 Suomessa 30 eläintä. Sitä pidetään liharotuna (Suomen Lammasyhdistys ry s.a.c.). Lacaune on ranskalainen maitolammasrotu, jota pidetään toiseksi parhaana maitolammasrotuna maailmassa (Engle ja Palko 2014). Se voi tuottaa noin 280 litraa lypsykaudessa (Engle ja Palko 2014). Awassi on Jordaniassa kehitetty lammasrotu. Luonteeltaan se on rauhallinen ja soveltuu hyvin lypsyyn. Se on myös kestävä ja hyvä laiduntaja. (Oklahoma State University 1996.) Assaf on Israelissa kehitetty rotu, joka voi tuottaa 550 litraa vuodessa (The Israeli Dairy Shool s.a.).
+Rideau arcott on kanadalainen lihavillarotu, mutta se tuottaa myös paljon maitoa. Se on jalostettu useista roduista: siinä on suomenlammasta 40 prosenttia, itäfriisiläistä 14 prosenttia, suffolkia 20 prosenttia, shropshirea 9 prosenttia, sarvellista dorsetia 8 prosenttia ja loput 8 prosenttia corriedalea, romneletia, north country cheviotia ja border leicesteriä (Roysfarm s.a.). Outaouais on kanadalainen rotu, jonka kehityksessä on käytetty suomenlammasta (Thomas 2001, 10).
+Taulukossa 4 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta.
+TAULUKKO 4. Lammasrotujen vertailua harrastelijan mukaan. (taulukko suurenee klikkaamalla)
+{{:lammaswiki:rotujen_vertailua_irvine.png?200|}}
+Taulukossa 5 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla.
+TAULUKKO 5. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)(taulukko suurenee klikkaamalla)
-TAULUKKO 3. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)
 {{:lammaswiki:lammasrotujen_maitojen_pitoisuuksia_muk._pulina_macciotta_ja_nudda_2004.png?200|}}
@@ Rivi 150: / Rivi 220: @@
 Erään eteläafrikkalaisen kotieläinharrastajan mukaan suomenlampaan laktaatiokausi kestää 150- 240 päivää, pääasiassa niitä lypsetään 180 päivää. Hänen mukaansa maito sopii erikoisjuustoihin. Maitotuotos per laktaatiokausi on 250 litraa.
 Eräs Yhdysvaltalainen tila Virginiassa myy ”karjaosakkeita”. Virginiassa on kielletty raakamaidon myynti, mutta omien eläinten maitoa saa juoda. Tilalla on vuohia ja suomenlampaita, joita osakkaat voivat lypsää viikon verran osaketta kohti lypsykaudella. (Mosby's Secret Sidehill Farm s.a.)

Erot

Haku

Hyödyllisiä linkkejä

Päivittäjän opas