Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2019/01/25 09:42]
sanni_h
lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2019/04/30 16:29]
sanni_h
Rivi 9: Rivi 9:
  
  
-LAMPAANMAIDON KOOSTUMUS 
  
-Lampaanmaidolla on lehmänmaitoon verrattuna erilainen valkuaisainerakenne,​ joka tekee siitä keltaisen, kermaisen ja täyteläisen.  ​Verrattuna ​lehmänmaidon proteiinimäärään 100 grammassa, joka on 3,2%, on lampaanmaidossa proteiinia jopa 6,2%. Vuohella vastaavasti proteiinia on 100 grammassa 3,4%. Rasvaa lampaanmaidossa on 7,9%, kun lehmänmaidossa on vain 3,6% ja vuohenmaidossa 3,8%. Tästä johtuu lampaanmaidon kermaisuus ja keltaisuus. (Maito ja terveys ry s.a. b.)+---- 
 + 
 + 
 + 
 +LAMPAANMAIDON KOOSTUMUS JA OMINAISUUDET 
 + 
 +Lampaanmaidon,​ kuten muidenkin eläinten maidon koostumukseen vaikuttavat monet seikat, joten vaihtelua pitoisuuksissa esiintyy luonnollisesti (Balthazar ym. 2017). Eri tutkimuksissa on myös saatu eriäviä tuloksia koostumuksesta. Taulukossa 1 on maitojen pitoisuuksia yhden tutkimuksen mukaan. Lampaanmaidossa on proteiinia melkein kaksi kertaa enemmän kuin lehmän- ja vuohenmaidossa. Laktoosia siinä on myös enemmän kuin ihmisen, lehmän, buffalon tai vuohenmaidossa. (Kalyankar, ym. 2015.) ​ Myös kaseiinia lampaanmaidossa on runsaasti (Balthazar ym. 2017). 
 + 
 +TAULUKKO 1. Lampaanmaidon koostumus verrattuna lehmän ja vuohenmaitoon (Balthazar ym. 2017). (Taulukko suurenee klikkaamalla) 
 + 
 +{{:​lammaswiki:​lampaanmaidon_koostumus_vrt_lehmae_ja_vuohi_muk._balthazar_ym._2017.png?​200|}} 
 + 
 + 
 +Lampaanmaidolla on lehmänmaitoon verrattuna erilainen valkuaisainerakenne,​ joka tekee siitä keltaisen, kermaisen ja täyteläisen.  ​Toisen tutkimuksen mukaan verrattuna ​lehmänmaidon proteiinimäärään 100 grammassa, joka on 3,2%, on lampaanmaidossa proteiinia jopa 6,2%. Vuohella vastaavasti proteiinia on 100 grammassa 3,4%. Rasvaa lampaanmaidossa on 7,9%, kun lehmänmaidossa on vain 3,6% ja vuohenmaidossa 3,8%. Tästä johtuu lampaanmaidon kermaisuus ja keltaisuus. (Maito ja terveys ry s.a. b.)
  
 Laktoosia lampaanmaidossa on 4,9%, joka on enemmän, kuin lehmänmaidossa. Lehmänmaidossa laktoosia on 4,7% ja vuohenmaidossa 4,1%. Tämän perusteella voisi siis olla, että vuohenmaito olisi parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kalsiumia lampaanmaidossa on 193mg/100g ja fosforia 158mg/100g, lehmänmaidossa kalsiumia on vain 122mg/100g ja fosforiakin vain 119mg/100g ja vuohenmaidossakin kalsiumia on vain 134mg/100g ja fosforia 121mg/100g. (Maito ja terveys ry s.a. b.) Laktoosia lampaanmaidossa on 4,9%, joka on enemmän, kuin lehmänmaidossa. Lehmänmaidossa laktoosia on 4,7% ja vuohenmaidossa 4,1%. Tämän perusteella voisi siis olla, että vuohenmaito olisi parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kalsiumia lampaanmaidossa on 193mg/100g ja fosforia 158mg/100g, lehmänmaidossa kalsiumia on vain 122mg/100g ja fosforiakin vain 119mg/100g ja vuohenmaidossakin kalsiumia on vain 134mg/100g ja fosforia 121mg/100g. (Maito ja terveys ry s.a. b.)
  
-Lampaanmaito on siis ylivoimaisesti kalsiumpitoisempaa ja näin ollen luustolle parempaa. Vuohenmaidossakin on enemmän kalsiumia, kuin lehmänmaidossa. ​ Riippuen maidon koostumuksesta ja valmistettavan juuston laadusta (kovat ja pehmeät juustot) maitoa menee yhteen juustokiloon 2-7 litraa, kun lehmänmaitoa voi mennä noin 7-10 litraa. ​+Lampaanmaito on siis ylivoimaisesti kalsiumpitoisempaa ja näin ollen luustolle parempaa. Vuohenmaidossakin on enemmän kalsiumia, kuin lehmänmaidossa. ​Lampaan maidon koostumus tekee siitä erityisen, sillä se on riittoisaa sen korkeiden pitoisuuksien ansiosta. ​Riippuen maidon koostumuksesta ja valmistettavan juuston laadusta (kovat ja pehmeät juustot) maitoa menee yhteen juustokiloon 2-7 litraa, kun lehmänmaitoa voi mennä noin 7-10 litraa. ​
  
 Lampaanmaito sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi myös luonnostaan runsaasti mineraaleja,​ sekä rautaa, proteiinia, kaliumia ja natriumia. Vitamiineista löytyy A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E. (World Population food.) Rasvattomissa lehmänmaidoissa ei ole A-vitamiinia,​ osa C-vitamiinistakin häviää pastöroinnissa ja varastoinnin aikana sekä D-vitamiiniakin joudutaan lisäämään (Maito ja terveys ry s.a. a.). Lampaanmaito sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi myös luonnostaan runsaasti mineraaleja,​ sekä rautaa, proteiinia, kaliumia ja natriumia. Vitamiineista löytyy A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E. (World Population food.) Rasvattomissa lehmänmaidoissa ei ole A-vitamiinia,​ osa C-vitamiinistakin häviää pastöroinnissa ja varastoinnin aikana sekä D-vitamiiniakin joudutaan lisäämään (Maito ja terveys ry s.a. a.).
 +
 +
 +Agglutiniiniä lampaanmaidossa ja vuohenmaidossa ei ole toisin kuin lehmänmaidossa. Agglutiniinin puute tekee maidosta sulavampaa. Lampaan- ja vuohenmaidon rasvapalloset ovat pienempiä kuin lehmänmaidon. Rasvapallosten koon ja niiden dispersion ansiosta lampaan- ja vuohenmaidon voi pakastaa, ilman että se sulaessaan erottuisi eri faaseihin. Proteiinin molekyylimuodot ja aminohappojen järjestys ovat ravitsemuksellisesti laadukkaita ja niillä on positiivinen vaikutus sulavuuteen ja lämpökestävyyteen. (Balthazar ym. 2017).
 +
 +Pienet ja keskisuuret lampaanmaitotilat pakastavat maitoa, jotta sitä saadaan kerättyä riittävästi jatkojalostusta varten (Balthazar ym. 2017). Lampaanmaitoa voidaan -27 asteessa pakastettuna säilyttää 12 kuukautta niin, että se säilyttää proteiinit (Balthazar ym. 2017) sekä juustoutumisominaisuudet kelvollisena (Sheep101). Maito täytyy pakastaa nopeasti alle -20 asteeseen, jotta laatu pysyy korkeana. (Balthazar ym. 2017). Lampaanmaito on homogeeninen luonnollisesti (Pope s.a.), kun taas lehmänmaito täytyy homogenoida mekaanisesti (Arla s.a.).
 +
 +Lampaanmaidon katsotaan vähentävän syövän riskiä sen sisältämien nukleotidien vuoksi. Sen sisältämät A ja E vitamiinit parantavat immuunijärjestelmää,​ sillä ne toimivat antioksidantteina. Lampaanmaidossa on myös vähemmän kolesteroleja kuin lehmänmaidossa. Lampaanmaidon sisältämä proteiini tukee kasvua. (Misachi 2017.) ​
 +
 +
 +----
 +
  
  
Rivi 23: Rivi 46:
  
 Lampaanmaidosta on mahdollista jalostaa monia erilaisia tuotteita, aivan kuten lehmänmaidostakin. Lampaanmaidosta tehdyt tuotteet ovat gourmet-ruokaa. Yleisimpiä ja kuluttajien suosimia lampaanmaidosta jalostettavia tuotteita Suomessa ovat jogurtti, jäätelö ja juusto. Näiden lisäksi lampaanmaidosta voidaan tuottaa ja siitä on tuotettu ulkomailla maitotiivistettä,​ maitojauhetta,​ voita, kermaa ja rahkaa. Lampaanmaitoa voi myös myydä raakana sellaisenaan. (Panday 2007.) Lampaanmaidosta on mahdollista jalostaa monia erilaisia tuotteita, aivan kuten lehmänmaidostakin. Lampaanmaidosta tehdyt tuotteet ovat gourmet-ruokaa. Yleisimpiä ja kuluttajien suosimia lampaanmaidosta jalostettavia tuotteita Suomessa ovat jogurtti, jäätelö ja juusto. Näiden lisäksi lampaanmaidosta voidaan tuottaa ja siitä on tuotettu ulkomailla maitotiivistettä,​ maitojauhetta,​ voita, kermaa ja rahkaa. Lampaanmaitoa voi myös myydä raakana sellaisenaan. (Panday 2007.)
- 
 Lampaanmaitotuotteet kiinnostavat monia. Lammastuotannon imago on tällä hetkellä kuluttajien silmissä hyvä, mikä voi kasvattaa ihmisten intoa kokeilla ja siirtyä lampaanmaitotuotteiden pariin. ​ Lampaanmaitotuotteet kiinnostavat monia. Lammastuotannon imago on tällä hetkellä kuluttajien silmissä hyvä, mikä voi kasvattaa ihmisten intoa kokeilla ja siirtyä lampaanmaitotuotteiden pariin. ​
  
-Erilaisilta keskustelupalstoilta voi lukea ihmisten kokemuksia siitä, kuinka osa maitoallergioista pystyy käyttämään lampaanmaitotuotteita,​ vaikka muut maidot aiheuttavat allergisia reaktioita. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilla kuitenkin lukee, että lampaanmaito sisältää samoja proteiineja,​ kuin lehmänmaito,​ minkä vuoksi monet allergikot eivät pysty käyttämään lampaanmaitoa. Lähteessä puhutaan kuitenkin vain ”monista” eikä kaikista, joten ihmisten kertomukset lampaanmaidon sopimisesta joillekin allergikoille voivat osua oikeaan. +Erilaisilta keskustelupalstoilta voi lukea ihmisten kokemuksia siitä, kuinka osa maitoallergioista pystyy käyttämään lampaanmaitotuotteita,​ vaikka muut maidot aiheuttavat allergisia reaktioita. ​ Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilla kuitenkin lukee, että lampaanmaito sisältää samoja proteiineja,​ kuin lehmänmaito,​ minkä vuoksi monet allergikot eivät pysty käyttämään lampaanmaitoa. Lähteessä puhutaan kuitenkin vain ”monista” eikä kaikista, joten ihmisten kertomukset lampaanmaidon sopimisesta joillekin allergikoille voivat osua oikeaan.
  
 RAVINTOLAT JA JATKOJALOSTAJAT RAVINTOLAT JA JATKOJALOSTAJAT
Rivi 36: Rivi 57:
  
 Kysyimme kuinka monta prosenttia vastaajista olisi valmis ottamaan lampaanmaidon jatkojalosteita valikoimaansa,​ jos niitä olisi tarjolla. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut, mutta vastaajista 36 prosenttia olisi ollut valmis ottamaan tuotteita valikoimiinsa. 32 prosenttia ei ottaisi ja saman verran oli epävarmoja. ​ Kysyimme kuinka monta prosenttia vastaajista olisi valmis ottamaan lampaanmaidon jatkojalosteita valikoimaansa,​ jos niitä olisi tarjolla. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut, mutta vastaajista 36 prosenttia olisi ollut valmis ottamaan tuotteita valikoimiinsa. 32 prosenttia ei ottaisi ja saman verran oli epävarmoja. ​
 +
 +
 +
 +----
  
  
Rivi 60: Rivi 85:
  
 Pesulaitteiston toimivuutta on tarkkailtava jatkuvasti. Talousveden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Käsienpesupaikkoja tulee olla riittävästi. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2013) Pesulaitteiston toimivuutta on tarkkailtava jatkuvasti. Talousveden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Käsienpesupaikkoja tulee olla riittävästi. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2013)
 +
 +
 +----
 +
  
 RUOKINTA RUOKINTA
Rivi 76: Rivi 105:
  
  
-LÄHTEET JA TUOTETTU AINEISTO+---- 
 + 
 + 
 + 
 + 
 +LAMPAANMAITO MAAILMALLA 
 + 
 +Lampaanmaidontuotanto kattaa vain hieman yli yhden prosentin koko maailman maidontuotannosta (Pope s.a.). Lampaanmaito on tärkeää alueilla, joilla olosuhteet eivät salli nautojen kasvatusta. Kiina tuottaa lampaanmaitoa eniten maailmassa, mutta yli puolet tuotetusta maidosta tuotetaan Lähi-Idässä ja Välimeren alueella. (Kalyankar, Sarode, Khedkar, Deosarkar ja Pawshe 2015.) ​ Välimeren alueella lampaanmaidosta tehdään esimerkiksi juustoja, kuten feta, halloumi, roquefort ja pecorinojuusto. Edellä mainitut ovat joko kokonaan tai osin lampaanmaidosta valmistettuja.  
 +Pohjois-Euroopassa,​ Australiassa,​ Intiassa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa on kasvavaa kiinnostusta lampaanmaidontuotantoon. ​ Lampaanmaidosta on vähemmän tietoa kuin muiden karjaeläinten maidosta. (Kalyankar ym. 2015.) ​ Suomenkielistä tietoa on kokemukseni mukaan saatavilla hyvin vähän ja nämä tiedot perustuvat pitkälti olemassaolevien tilojen kokemuksiin. 
 + 
 +Lampaanmaitotuotteet ovat monissa maissa saaneet markkina-asemansa herkullisen maun, laadun, korkean taloudellisen tuoton sekä ravintoarvon vuoksi (Balthazar, Pimentel, Ferr˜ao, Almada, Santillo, Albenzio, Mollakhalili,​ Mortazavian,​ Nascimento, Silva, Freitas, Sant’Ana, Granato ja Cruz 2017). Lampaanmaidontuotannon arvo nähdään maailmalla maaseudun kehittämisessä,​ työllistäjänä ja maaseudun autioitumisen ehkäisijänä. (Kalyankar ym. 2015.) ​  
 + 
 + 
 +MISSÄ LAMPAANMAITOA TUOTETAAN 
 + 
 +Pienmärehtijöiden maidontuotanto on kasvanut vuosien saatossa ja on nyt etsimässä uusia kuluttajamarkkinoita maailmalla. Lampaanmaidon tuotanto on kausittaista,​ jonka vuoksi sen tuotannon taloudellinen tuotto on huonompi kuin lehmän- tai vuohenmaidon (Balthazar ym. 2017). 
 +Välimeren alueella lampaanmaitoa tuotetaan paljon. ​ Monet maitolammasrodutkin ovat kotoisin sieltä tai Lähi-Idästä. Eniten maitolampaita on Kiinassa, Syyrian arabitasavallassa,​ Iranin islamilaisessa tasavallassa,​ Turkissa ja Algeriassa. Myös Pohjois-Afrikassa lampaanmaito on tärkeä tuote. (FAO s.a.) 
 +Maailman suurin lampaanmaidon tuottajamaa on tällä hetkellä Kiina, seuraavina Turkki ja Kreikka (FAO s.a.). Kiinassa lammastuotannossa käytetään paljon teknologiaa. Kiinassa on myös lampaita eniten maailmassa. Pääosa tuotannosta on Ginghaissa ja Tiibetin tasangolla.  
 +Lampaanmaidosta tehdään maailmalla herajuustoa,​ jugurttia ja erilaisia hienoja juustoja. Lampaanmaito on sopivaa juustontekoon sen korkeiden rasva- ja proteiinipitoisuuksien,​ sekä korkean kalsiumpitoisuuden kaseiiniyksikköä kohden, ansiosta. (Balthazar ja muut 2017.) Ricotta on esimerkki herajuustosta (Kesko s.a.). 
 + 
 +Eurooppa 
 + 
 +Maitolampaita on Euroopassa muunmuassa Ranskassa, Italiassa, Itävallassa ja Kreikassa. Euroopassa tuotettiin 9 100 miljoonaa kiloa lampaanmaitoa vuonna Tamimen ja muiden 2011 mukaan. Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) 
 +Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa,​ esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan,​ sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.) ​  
 + 
 +TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) 
 + 
 +{{:​lammaswiki:​lampaanmaidontuotanto_maittain_muk._misachi_2017.png?​200|}} 
 + 
 + 
 +---- 
 + 
 +MAITOLAMMASRODUT 
 + 
 +TAULUKKO 3. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004) 
 + 
 +{{:​lammaswiki:​lammasrotujen_maitojen_pitoisuuksia_muk._pulina_macciotta_ja_nudda_2004.png?​200|}} 
 + 
 + 
 +Suomenlammas 
 + 
 +Suomenlammasta käytetään maitolammasristeytyksissä maailmalla lisäämään hedelmällisyyttä. Suomenlampaan maito yleensä myös riittää karitsoille,​ vaikka karitsoita olisi paljon. (Milkingsheep s.a.) 
 +Itäfriisiläisen maitolampaan katsotaan olevan mahdollisesti sukua suomenlampaalle ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevalle Romanov -rodulle. Suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä on käytetty maidontuotannon tutkimuksissa (Brindley 1995 ja Berger,​Billon,​ Bocquier, Caja, Cannas, McKusick, Marnet, Thomas s.a.) Niiden maidontuotantopotentiaali perustuu tutkimuksissa pitkälti tihennettyyn karitsointiin (Heltelä 2018). Suomenlammas voisi olla vaihtoehto pienelle lypsylammastilalle ainakin kokeilumielessä ulkomaisen lähteen mukaan (International Finnsheep Registry s.a.). 
 +Erään eteläafrikkalaisen kotieläinharrastajan mukaan suomenlampaan laktaatiokausi kestää 150- 240 päivää, pääasiassa niitä lypsetään 180 päivää. Hänen mukaansa maito sopii erikoisjuustoihin. Maitotuotos per laktaatiokausi on 250 litraa. 
 +Eräs Yhdysvaltalainen tila Virginiassa myy ”karjaosakkeita”. Virginiassa on kielletty raakamaidon myynti, mutta omien eläinten maitoa saa juoda. Tilalla on vuohia ja suomenlampaita,​ joita osakkaat voivat lypsää viikon verran osaketta kohti lypsykaudella. (Mosby'​s Secret Sidehill Farm s.a.)  
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 + 
 +LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT 
 + 
 +ARLA s.a. Maidon homogenointi [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://​www.arla.fi/​yritys/​hyvinvointi/​maidon-homogenointi/​ 
 +  
 +BALTHAZAR, C.F., PIMENTEL,​T.C.,​ FERR˜AO, L.L., ALMADA C.N., SANTILLO A., ALBENZIO, M., MOLLAKHALILI,​ N., MORTAZAVIAN A.M., NASCIMENTO J.S., SILVA, M.C., FREITAS, M.Q., SANT’ANA, A.S., GRANATO, D., CRUZ, A.G. 2017. Sheep Milk: Physicochemical Characteristics and Relevance for Functional Food Development [verkkojulkaisu]. Institute of Food Technologists®. [Viitattu 2019-02-27]. Saatavissa: https://​onlinelibrary.wiley.com/​doi/​pdf/​10.1111/​1541-4337.12250 
 + 
 +BERGER, ​ Yves, BILLON, Pierre, BOCQUIER, Francois, CAJA, Gerardo, CANNAS, Antonello, MCKUSICK, Brett, MARNET, PierreGuy, THOMAS, David s.a. Principles of sheep dairying in North America [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: http://​www.ansci.wisc.edu/​Extension/​Principles%20of%20Sheep%20Dairying%20in%20North%20America%20UWI%20156%20pages.pdf 
 + 
 +BRINDLEY, Marla Faye 1995. Evaluation of milk production in Western Whiteface and Navajo-Churro ewes [opinnäytetyö]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: https://​digitalcommons.usu.edu/​cgi/​viewcontent.cgi?​article=4884&​context=etd 
 + 
 +INTERNATIONAL FINNSHEEP REGISTRY s.a. [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://​www.internationalfinnsheepregistry.org/​about-finnsheep.html 
 + 
 +FAO 2019. Gateway to dairy production and products: Small ruminants [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: http://​www.fao.org/​dairy-production-products/​production/​dairy-animals/​small-ruminants/​en/​ 
 + 
 +KALYANKAR, S.D., SARODE, A.R., KHEDKAR, C.D., DEOSARKAR, S.S., PAWSHE, R.D. 2015. Sheep: Milk. Encyclopedia of Food and Health. Saatavissa: https://​www-sciencedirect-com.ezproxy.savonia.fi/​science/​article/​pii/​B9780123849472006218 
 + 
 +KESKO s.a. Tuotteet, Venchiare Ricotta tuorejuusto 250g [verkkosivu]. [Viitattu 2019-02-27.] Saa-tavissa:​ https://​www.k-ruoka.fi/​kauppa/​tuote/​venchiare-ricotta-tuorejuusto-250g-8004115405028 
 + 
 +MILKINGSHEEP s.a. Dairy Sheep Breeds [verkkosivu]. [Viitattu 2018-12-10.] Saatavissa: www.milkingsheep.com/​dairy-sheep-breeds/​ 
 + 
 +MISACHI, John 2017. The Top Sheep Milk Producing Countries in the World [verkkojulkaisu]. WorldAtlas. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://​www.worldatlas.com/​articles/​the-top-sheep-milk-producing-countries-in-the-world.html 
 + 
 + ​MOSBY’S SECRET SIDEHILL FARM s.a. Join a raw milk herdshare program [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://​www.mosbys.org/​raw-milk-herdshare.html 
 + 
 +POPE, Sarah s.a. Benefits of Sheep Milk Compared with Other Types of Dairy [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://​www.thehealthyhomeeconomist.com/​sheep-milk/​ 
 + 
 +PULINA, Giuseppe, MACCIOTTA Nicolò ja NUDDA Anna 2004. Milk composition and feeding in the Italian dairy sheep [verkkoartikkeli]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: https://​www.tandfonline.com/​doi/​pdf/​10.4081/​ijas.2005.1s.5?​needAccess=true 
 + 
 + 
  
 EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://​www.evira.fi/​elintarvikkeet/​tietoa-elintarvikkeista/​ruoka-allergeenit/​yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/​maito/​ EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://​www.evira.fi/​elintarvikkeet/​tietoa-elintarvikkeista/​ruoka-allergeenit/​yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/​maito/​

Hyödyllisiä linkkejä
Päivittäjän opas
Lataa itsellesi päivittäjän ohjekirja oheisesta linkistä. Klikkaa linkin päällä hiiren oikeaa ja valitse 'Tallenna nimellä'.