Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
lammaswiki:kaksivaihekasvatus [2017/01/09 13:03] juho-heikki_k Otsikko |
lammaswiki:kaksivaihekasvatus [2017/01/09 14:29] juho-heikki_k linkki laskuriin |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | ====== KAKSIVAIHEKASVATUS ====== | + | ====== Kaksivaihekasvatus ====== |
| Perinteisessä kasvatusmallissa karitsat kasvatetaan teurastusikään saakka syntymätilalla, jolloin karitsoille tarvitaan erillinen kasvatustila vieroituksen jälkeen. Kaksivaihekasvatuksessa kasvatustilaa ei tarvita uuhitilalla, jolloin voidaan lisätä tuottavien uuhien määrää tai vähentää työmäärää. Laissa on määritelty vähimmäispinta-alat alle 15 kg painoiselle karitsalle, 15–30 kg painoisille karitsoille ja yli 30 kg karitsoille, joiden perusteella voidaan laskea karitsoiden tarvitsema pinta-ala vieroituksen jälkeen (VNA 587/2010 liite). | Perinteisessä kasvatusmallissa karitsat kasvatetaan teurastusikään saakka syntymätilalla, jolloin karitsoille tarvitaan erillinen kasvatustila vieroituksen jälkeen. Kaksivaihekasvatuksessa kasvatustilaa ei tarvita uuhitilalla, jolloin voidaan lisätä tuottavien uuhien määrää tai vähentää työmäärää. Laissa on määritelty vähimmäispinta-alat alle 15 kg painoiselle karitsalle, 15–30 kg painoisille karitsoille ja yli 30 kg karitsoille, joiden perusteella voidaan laskea karitsoiden tarvitsema pinta-ala vieroituksen jälkeen (VNA 587/2010 liite). | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Tilojen välisestä sopimuksesta riippuen, myöskään kaikkein heikoimpia ja hitaimmin kasvaneita karitsoita ei tulisi myydä loppukasvatustilalle. Näin turvataan loppukasvattamon tuotannon tasaisuus ja ennakoitavuus. Uuhitilalle mahdollisesti jäävät karitsat myydään perinteisen kasvatusmallin mukaan teuraaksi kotitilalta, kun ne ovat teuraskypsiä. Jo tällä ennaltaehkäistään mahdollisten tautien siirtymistä loppukasvattamoon, sillä usein huomattavasti muuta ryhmää heikompi kasvu karitsalla tarkoit-taa jonkinlaista ongelmaa karitsassa. Ennaltaehkäisy voidaan aloittaa jo lampolan suunnitteluvaiheessa sijoittamalla kulkureitit niin, etteivät ne ole samalla linjalla esimerkiksi rehuliikenteen kanssa. Lastaustilojen järkevällä suunnitelulla vältetään myös se, ettei teurasautonkuljettajien tarvitse käydä lampolassa. Samalla varmistetaan, etteivät muiden tilojen mahdolliset taudit kantaudu omalle tilalle. | Tilojen välisestä sopimuksesta riippuen, myöskään kaikkein heikoimpia ja hitaimmin kasvaneita karitsoita ei tulisi myydä loppukasvatustilalle. Näin turvataan loppukasvattamon tuotannon tasaisuus ja ennakoitavuus. Uuhitilalle mahdollisesti jäävät karitsat myydään perinteisen kasvatusmallin mukaan teuraaksi kotitilalta, kun ne ovat teuraskypsiä. Jo tällä ennaltaehkäistään mahdollisten tautien siirtymistä loppukasvattamoon, sillä usein huomattavasti muuta ryhmää heikompi kasvu karitsalla tarkoit-taa jonkinlaista ongelmaa karitsassa. Ennaltaehkäisy voidaan aloittaa jo lampolan suunnitteluvaiheessa sijoittamalla kulkureitit niin, etteivät ne ole samalla linjalla esimerkiksi rehuliikenteen kanssa. Lastaustilojen järkevällä suunnitelulla vältetään myös se, ettei teurasautonkuljettajien tarvitse käydä lampolassa. Samalla varmistetaan, etteivät muiden tilojen mahdolliset taudit kantaudu omalle tilalle. | ||
| - | === Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä === | + | ==== Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ==== |
| **Karitsan myyntihinta** on yksi keskeisimmistä tekijöistä, mikä vaikuttaa kaksivaihekasvatuksen kan-nattavuuteen. Tulosten perusteella myyntihinnan on oltava vähintään noin 2,5 €/kg, jotta kaksivai-hekasvatuksella on oikeasti kannattavuutta kehittävä vaikutus. Vaikka joissakin tapauksissa alempi-kin hinta riittää parantamaan kannattavuutta, vaikuttaa tuotannon kokonaisuus lopputulokseen. Myyntihinta on kuitenkin järkevää asettaa kiinteäksi €/elopaino kg, sillä tämä kannustaa uuhitilaa kasvattamaan karitsat alusta asti tehokkaasti, mitä loppukasvattaja voi sitten jatkaa omalla tilallaan. Kiinteä elopainoon perustuva hinta myös asettaa eri uuhitilat tasa-arvoisempaan asemaan myynti-hetkellä, sillä näin tehokkaasti karitsoita tuottava ja kasvattava tila saa työlleen ansaitsemansa kor-vauksen. | **Karitsan myyntihinta** on yksi keskeisimmistä tekijöistä, mikä vaikuttaa kaksivaihekasvatuksen kan-nattavuuteen. Tulosten perusteella myyntihinnan on oltava vähintään noin 2,5 €/kg, jotta kaksivai-hekasvatuksella on oikeasti kannattavuutta kehittävä vaikutus. Vaikka joissakin tapauksissa alempi-kin hinta riittää parantamaan kannattavuutta, vaikuttaa tuotannon kokonaisuus lopputulokseen. Myyntihinta on kuitenkin järkevää asettaa kiinteäksi €/elopaino kg, sillä tämä kannustaa uuhitilaa kasvattamaan karitsat alusta asti tehokkaasti, mitä loppukasvattaja voi sitten jatkaa omalla tilallaan. Kiinteä elopainoon perustuva hinta myös asettaa eri uuhitilat tasa-arvoisempaan asemaan myynti-hetkellä, sillä näin tehokkaasti karitsoita tuottava ja kasvattava tila saa työlleen ansaitsemansa kor-vauksen. | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| Muita tekijöitä ovat muun muassa tuet, työajan jakautuminen uuhien ja karitsoiden kesken sekä tilakohtaiset tuotantokustannukset. | Muita tekijöitä ovat muun muassa tuet, työajan jakautuminen uuhien ja karitsoiden kesken sekä tilakohtaiset tuotantokustannukset. | ||
| - | === Tuotantorengas === | + | ==== Tuotantorengas ==== |
| Tuotannon kannalta järkevin vaihtoehto kaksivaihekasvatukseen olisi tuotantorengas, jossa yksi tila kasvattaa karitsat teuraaksi ja sen kanssa yhteistyössä toimii useampi uuhitila. Nämä uuhitilat tuottavat karitsoita loppukasvatustilalle. Tästä mallista on useita etuja sekä uuhitilalle että loppukasvatustilalle, joista yksi merkittävimmistä on toiminnan jatkuvuus sekä sen myötä loppukasvattamon tehokas täyttöaste. Täyttöasteella on suuri merkitys loppukasvattamon kannattavuuteen. Tuotantorenkaassa voidaan sopia uuhitilojen karitsointien rytmityksestä siten, että loppukasvattamon täyttöaste säilyy koko ajan korkealla tasolla. Tasaisella täytöllä tilojen myyntituotot jakautuvat tasaisemmin, mikä helpottaa budjetointia. Tämä vaatii tietysti joustavuutta sekä tarkempaa suunnitelmallisuutta tiloilta niiden tuotannossa, jotta vältytään ruuhkilta ja täyttöasteen ylittämiseltä loppukasvattamossa. Tuotantorengasta suunnitellessa joutuu ottamaan huomioon myös muun muassa uuhien rodun, karitsointitiheyden ja karitsoiden kasvunopeudet. Näillä kaikilla on vaikutusta loppukasvattamon tuotannon tasaisuuteen. Tuotantorenkaan eduksi voi lukea myös sen, että tällöin tilat yhteistyötilat pysyvät samoina. Näin ollen loppukasvattamon bakteerikannassa ei pitäisi tapahtua suuria muutoksia tuotannon aloittamisen jälkeen, mikä taas vakauttaa loppukasvattamon tautitilannetta. | Tuotannon kannalta järkevin vaihtoehto kaksivaihekasvatukseen olisi tuotantorengas, jossa yksi tila kasvattaa karitsat teuraaksi ja sen kanssa yhteistyössä toimii useampi uuhitila. Nämä uuhitilat tuottavat karitsoita loppukasvatustilalle. Tästä mallista on useita etuja sekä uuhitilalle että loppukasvatustilalle, joista yksi merkittävimmistä on toiminnan jatkuvuus sekä sen myötä loppukasvattamon tehokas täyttöaste. Täyttöasteella on suuri merkitys loppukasvattamon kannattavuuteen. Tuotantorenkaassa voidaan sopia uuhitilojen karitsointien rytmityksestä siten, että loppukasvattamon täyttöaste säilyy koko ajan korkealla tasolla. Tasaisella täytöllä tilojen myyntituotot jakautuvat tasaisemmin, mikä helpottaa budjetointia. Tämä vaatii tietysti joustavuutta sekä tarkempaa suunnitelmallisuutta tiloilta niiden tuotannossa, jotta vältytään ruuhkilta ja täyttöasteen ylittämiseltä loppukasvattamossa. Tuotantorengasta suunnitellessa joutuu ottamaan huomioon myös muun muassa uuhien rodun, karitsointitiheyden ja karitsoiden kasvunopeudet. Näillä kaikilla on vaikutusta loppukasvattamon tuotannon tasaisuuteen. Tuotantorenkaan eduksi voi lukea myös sen, että tällöin tilat yhteistyötilat pysyvät samoina. Näin ollen loppukasvattamon bakteerikannassa ei pitäisi tapahtua suuria muutoksia tuotannon aloittamisen jälkeen, mikä taas vakauttaa loppukasvattamon tautitilannetta. | ||
| Rivi 56: | Rivi 56: | ||
| Lisää aiheesta sekä kaksivaihekasvatuksen kannattavuuslaskurista opinnäytetyössä: [[https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109152/Kaksivaihekasvatuksen%20kannattavuus%20lammastaloudessa.pdf?sequence=1]] | Lisää aiheesta sekä kaksivaihekasvatuksen kannattavuuslaskurista opinnäytetyössä: [[https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109152/Kaksivaihekasvatuksen%20kannattavuus%20lammastaloudessa.pdf?sequence=1]] | ||
| + | |||
| + | Kaksivaihekasvatuksen kannattavuuslaskuri löytyy [[lammaswiki:kaksivaihekasvatuksen_kannattavuuslaskuri|]] | ||
