Paalilaskuri ja käyttöohje
kopio_lammasrehun_kuiva-ainelaskuri_versio_3_1_2_.xlsx
Paalin tunniste
Paalin tunniste-kenttään voit vapaasti kirjoittaa haluamasi tunnisteen paalierälle. Tunniste voi olla vaikkapa lohkon nimen ja sadon yhdistelmä (Metsäpelto Kevät-14) tai kuvata lisäksi eläinryhmää, jolle paalierä on ajateltu syöttää (Keväts.-14 Maalis15 karitsoivat). Sama paalierä voi siis esiintyä useammallakin rivillä, jos se on syötössä usealle eläinryhmälle.
Paalimäärä kpl
Syötä kenttään tunnistetta vastaava kokonaispaalimäärä.
Paalin paino kg
Syötä kenttään yhden paalin paino. Erän keskimääräisen paalipainon voi todeta vaa’alla punnitsemalla, tai erilaisia arviointimenetelmiä käyttäen.
Kuiva-aine g/kg
Analysoimalla syötettävät karkearehuerät saadaan paaleille kuiva-ainepaino. Jos karkearehun kuiva-aineen osuutta ei tiedetä, myöskin eläimen dieetin väkirehuprosentin laskeminen vaikeutuu (erityisesti luomussa seurattava!). Kuiva-aineen perusteella voidaan arvioida myös rehun sulana pysymistä pakkaskaudella.
Paalihävikki kpl
Syötä kenttään eräkohtainen arvio paalimäärästä, jota ei tuoda eläinten käyttöön (haluat säästää paalierästä osan toista eläinryhmää varten tai myydä osan tästä rehuerästä, rehu on pilaantunut varastossa tms.). Kentän arvo voi myös olla 0 kpl (ei hävikkiä).
Rehua kg
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Kentästä näet käytössä olevan rehumäärän (kg) paalihävikki vähennettynä.
Kuiva-ainetta kg
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Kentästä näet käytössä olevan rehun kuiva-ainemäärän (kg ka) paalihävikki vähennettynä.
Uuhen tarve kg ka/päivä
Lampaan kokonaiskuiva-ainesyönti [pdf,1,20Mt] vaihtelee eläimen rodun, elopainon, tuotantokauden vaiheen [pdf,14kt], lampolan olosuhteiden ja rehujen laadun mukaan: arviointi ei ole ihan helppoa. Pyöröpaalilaskuria käytettäessä kokonaiskuiva-ainesyönnin tarkkuus aikuisilla lampailla voi olla 2,5-3,5% eläimen elopainosta.
Karkearehun tarvetta ennen ruokintasuunnitelman tekoa voi arvioida vaikkapa miettimällä edellisen sisäruokintakauden väkirehumääriä: kuinka paljon tietyn tuotantovaiheen eläin sai väkirehua päivässä?
Esimerkiksi: Kolmea karitsaa imettävälle 75kg uuhelle annetaan 1,5kg väkirehua, joka sisältää 70% viljaa, 30% rypsirouhetta. Seoksen sisältämän kuiva-ainemääränlaskennassa voi hyödyntää tunnettuja kuiva-ainemääriä (vilja-analyysi, ostorehun vakuustodistus) tai MTT:n Rehutaulukoita ja Rehuseoslaskuria märehtijöille.
Rehumäärä seoksessa kg ka: Vilja 0,903 Rypsirouhe 0,4005 Yhteensä 1,3035 Uuhen karkearehun tarve: kokonaissyönti 2,625kg ka – väkirehun kuiva-ainemäärä 1,3035=1,3215 kg ka olisi karkearehun vähimmäistarve. Karkearehun tarve-arvio kannattaa tarkistaa ruokintasuunnitelman teon yhteydessä. Käytä tähän kenttään korkeintaan kahden desimaalin tarkkuutta.
Syöntipäivät kpl
Laita kenttään päivien lukumäärä (kokonaislukuna), jolle ajalle haluat rehun olevan uuhiryhmälle syötössä. Esimerkiksi tunnutus 6vko=6*7 päivää= 42 päivää. Jos rehu on varattu vain karitsoille, uuhien osuus syöntipäivistä voi olla nolla.
Uuhien määrä kpl
Laita kenttään rehua saavien uuhien lukumäärä. Jos rehu on varattu vain karitsoille, uuhien määrä voi olla nolla.
Karitsan tarve kg ka/päivä
Karitsoille varataan laadukas karkearehu, joka pidetään vapaasti tarjolla. Karitsoiden karkearehutarpeen arviointi on hyvä tehdä ruokintasuunnitelman avulla.
Syöntipäivät kpl
Laita kenttään päivien lukumäärä (kokonaislukuna), jolle ajalle haluat rehun olevan karitsaryhmälle syötössä. Jos rehu on tarkoitus syöttää vain uuhille, syöntipäivien määrä karitsoiden osalta voi olla nolla.
Karitsat kpl
Laita kenttään rehua saavien karitsoiden lukumäärä. Jos rehu on varattu vain uuhille, karitsoiden määrä voi olla nolla.
Ruokintahävikki % rehu kg:sta
Vapaan karkearehuruokinnan toteutuessa ruokintapöydällä/häkissä on jäljellä syömäkelpoista rehua seuraavan jakokerran koittaessa. Lampaat voivat –syystä tai toisesta- vetää rehua myös jalkoihinsa. Ruokittaessa katraan vaativimpia eläinryhmiä (imettävät uuhet, kasvavat karitsat) ruokintahävikiksi on hyvä arvioida vähintään 10%.
Kuiva-aine, tarve kg
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Eläinten kuiva-ainetarpeen, eläinmäärien, syöttöpäivien ja rehuhävikkien perusteella kenttään on laskettu karkearehun kuiva-ainetarve.
Varasto lopussa kg ka
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Kentästä näet, kuinka paljon kuiva-ainetta varastoon on jäämässä annettujen tietojen perusteella. Jos varastomäärä ei riitä täyttämään annettuja ehtoja, kentän lukema on punaisella kirjoitettu ja miinusmerkkinen.
Rehutarve paalia
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Kentästä näet, kuinka monta paalia ruokintaan annettujen tietojen perusteella tarvitaan.
Varasto lopussa paalia
Älä kirjoita kenttään, sisältää kaavan. Kentästä näet, kuinka monta paalia varastoon on jäämässä. Jos paalimäärä ei riitä kattamaan annettuja ehtoja, kentän lukema on punaisella kirjoitettu ja miinusmerkkinen.
Rehunkulutuksen seuranta
Rehunkulutuksen seuranta-taulukon avulla voit seurata toteutunutta kulutusta kuukausittain: kirjaa kuukauden aikana kustakin rehuerästä (tavalla tai toisella) ”varastosta hävinneiden” paalien lukumäärä. Kirjoita vain valkoiseen ”käytetty”- sarakkeeseen. Muut sarakkeet sisältävät kaavan.
Eläinten saaman kuiva-aineen kuukausittaista toteutumaa voit arvioida laskemalla: kulutettujen paalien määrä kpl*paalin paino*(rehun kuiva-ainepitoisuus g/kg ka/1000). Kulutettu kuiva-ainemäärä jaetaan sitä syömässä olleiden eläinten määrällä. Kuukauden keskimääräisen eläinluvun voi kirjoittaa taulukon alaosaan (Lampaita syömässä, karitsoja syömässä). Eläinluku-kentässä ei ole kaavaa, sen voi jättää tyhjäksi.
Paalilaskurin muu käyttö
Paalilaskuri ja rehunkulutuksen seuranta-taulukot toimivat naudoilla vastaavassa tarkoituksessa kuin lampaillakin. Kuiva-ainetarpeen määrittämiseen tulee käyttää nautojen normeja.
Paalilaskuria voi varovaisesti käyttää myös kuivikeoljen tarpeen arviointiin. Kuivikeoljen minimipäiväsuositusta ei liene Suomessa määritetty lampaille: kokemusperäisen tiedon mukaan tarve on noin 1 pyöröpaali/uuhi/vuosi. Paalainten kehittyessä myös olkipyöröpaalien koko ja siten myös paino voi vaihdella paljonkin. Kuivittamisen tarve saattaa vaihdella niin lampolan olosuhteiden kuin eläinten ruokinnankin mukaan.
Kuivikeolki ei yleensä päädy analysoitavaksi. MTT:n Rehutaulukkoon määritetty oljen kuiva-ainemäärä 850g/kg ka on riittävä tarkkuus kuivikeoljen tarpeen laskentaan.
