Lammaslaitumet

Lammas on pieni märehtijä, karitsa tarvitsee lehtevän, nuoren laidunruohon kasvaakseen hyvin, kuten myös imettävä uuhi, jolloin se pystyy imettämään karitsoitaan kunnolla. Joutilaat uuhet ja pässit sopivia laidunalueita ovat ns. huonompi tuottoiset alueet, kuten perinnebiotoopit, luonnon monimuotoisuus alueet sekä metsälaitumet. Laidunnurmen tulee olla lyhyttä, (max.10 cm), tiheää ja sen on hyvä sisältää monipuolisesti erilasia heinä- ja nurmipalkokasveja. Laidunnurmiin soveltuvia kasvilajia ovat mm. timotei, nurminata, niittynurmikka, raiheinät, valko-, alsike- ja puna-apila, sekä keltamaite ja rehu- ja sinimailanen. Kasvilajeilla on erilasia lajikkeita, niistä kannattaa valita hyvän jälkikasvukyvyn omaamia lajikkeita, myös maaperä, sen viljavuus ja kasvukunto vaikuttaa kasvien menestymiseen ja siten kykyyn tuottaa laadukasta ja runsasta satoa laidunnurmissa. Tärkeintä on tyytyväinen asiakas, eli laidunnurmilla käyskentelevä lammas, pyri täyttämään eläimen vaatimukset, runsaasti hyvin sulavaa maittavaa laidunruohoa. ¹⁾

Ohjeellinen laidunala on 1 ha / 10 uuhta karitsoineen, lohkotettuna sopiviin lohkoihin, alkukesästä lohkon sato tulisi olla syötynä 3 – 4 päivässä jonka jälkeen siirto seuraavalle lohkolle. Nurmen pituuden ollessa n. 10 cm, eläimet siirrettään syömään lohkoa uudestaan. Keski- ja loppukesällä syöttölohkojen kokoa voidaan hiukan kasvattaa, lohkon syöttöaika n. viikon. Loppukesästä laidun alan tarve on alkukesää suurempi, joten osasta laidunalaa kannattaa tehdä alkukesästä säilörehua ja laiduntaa ala loppukesästä. Sopivan laidunalan ja lohkokoon määrittämisessä tilatasolla auttaa hyvät muistiinpanot edellisiltä vuosilta tilan eläinmääristä, laidunalan ja lohkojen määristä sekä havainnot laidunkauden tapahtumista. ²⁾

Laidunnurmen, kuten myös muidenkin viljely kasvustojen perustamisessa, on tärkeää pellon vesitalous, niin peltoa ympäröivien piiriojien kunto kuin pellon sala- tai sarkaojien toimivuus. Lohkon kalkitseminen tarpeen mukaan ennen nurmen perustamista, viljavuusanalyysien tuloksissa on yleensä suositus kalkitustarpeesta ja siihen sopivasta kalkitusaineesta. Laidunnurmi voidaan perustaa yhdessä suojakasvin kanssa tai suoraan ilman suojakasvia. Tavoitteena kaikissa tapauksissa on tiheä nurmikasvusto jossa ei ole tilaa rikkakasvien kasvulle. Nopean alkukehityksen ansiota suojakasvi varjostaa rikkakasveja ja auttaa nurmikasvustoa kilpailussa rikkakasveja vastaan. Suojakasvusto ei saa kuitenkaan olla liian tiheä, jotta se ei haittaa liiaksi nurmen kehitystä, lakoon mennyt suojavilja tuhoaa yleensä myös nurmikasvuton ja aiheuttaa paikkauskylvön tarpeen. Suojakasvusto vuonna sato voidaan korjata laiduntamalla, korjaamalla kasvusto säilörehuksi tai puimalla suojavilja. Perustettaessa nurmi suojakasvin kanssa paras kylvöajankohta on keväällä pellon kuivuttua muokkaus kuntoon.

Kylvettäessä ainoastaan nurmilajeja perustaminen voidaan suorittaa keväällä tai kesällä ennen elokuun alkua esim. kun yksi sato on korjattu edellisestä kasvustosta tai alkukesästä on torjuttu kestorikkakasveja kesannoimalla. Suoraan ilman suojakasvia perustettaessa joudutaan rikkakasveja yleensä torjumaan joko mekaanisesti puhdistus niittämällä tai kemiallisesti ruiskuttamalla. ³⁾

Aukkoinen laidun tarvitsee täydennyskylvön tai pahimmissa tapauksissa uudelleen perustamisen. Sopiva ajankohta täydennyskylvölle on aikaisin keväällä kun maassa on runsaasti kevätkosteutta. Aikaisin keväällä suoritettuna täydennyskylvö onnistuu yleensä normaalilla kylvökoneella suoritettuna, varmemmin siinä kuitenkin onnistutaan kylvettäessä nurmen suorakylvöön suunnitellulla koneella. Täydennyskylvön onnistumista auttaa rikkaruohojen torjunta ennen kylvöä, torjunnan voi suorittaa myös edellisenä syksynä. Laidunnurmien tarvitsema lannoitus kannattaa jakaa useampaan osaan, eli levittää lannoitteet (2) – 3 kertaa kesässä. Sopiva lannoite valitaan maan viljavuustulosten ja nurmen tarvitsemien ravinteiden perusteella. Puhdistusniitto suoritetaan tarpeen mukaan, yleensä 1 – 2 kertaa kesässä riittää, niitto suoritetaan ennen rikkaruohojen siementen kypsymistä ja / tai syömättömien (hylky) laikkujen osuus kasvaa yli 10%:n. Niitto kannattaa suorittaa heti kun eläimet on siirretty seuraavalle lohkolle. Parasta hoitoa laitumille on sopiva eläinmäärä laidunalaa kohti. ⁴⁾

Aitana lammaslaitumilla voidaan käyttää verkkoaitaa tai sähköaitaa, sähköaitaan lampaille tarvitaan 2 – 3 lankaa / nauhaa. Pysyvien laidunalojen reunoille voidaan rakentaa vankka talvenkestävä verkko- tai sähköaita ja syöttölohkot kannattaa rakentaa helposti siirrettävistä ja pois purettavista tarvikkeista. Kulmiin ja muihin mutka kohtiin puutolpat, aidan suoralle osuudelle riittää lasikuitu tai muovitolpat. Verkkoaidan rakentamisessa on tärkeää vahvat riittävän paksut aitatolpat jotta verkko voidaan kiristää koneellisesti jolloin se saadaan riittävän kireälle, aita on silloin turvallinen eläimille ja kestää lumikuormaa paremmin. Talvenkestävissä sähköaidoissa käytetään 3 - 4 vahvaa teräslankaa (2 – 2,5 mm), (soveltuvat myös ns. petoaidoiksi kun aitalankoja laitetaan 5 – 7 kpl), kulmatolppina esim. käytettyjä sähköpylväitä, jotka kaivetaan maanhan min. 120 cm ja välitolpiksi soveltuvat ohuemmat kyllästetyt puutolpat 13 – 20 metrin välein, upotussyvyys n. 60 cm. Sähköaidan toimivuuden kannalta oleellista on aidan riittävä maadoitus ja liittimien käyttö langan jatkoksissa, kaikissa aitauksissa eläinten kulkureittien suunnittelu ja porttien sijoittelu on toimivan laidunnuksen perusta. Aitaustarvikkeita