Potkua lammaspisnekseen, lammastalouden koulutushanke Pirkanmaalla
Lammastaloudella on jo jonkin aikaa ollut valtakunnallisesti vahvaa nostetta. Kuluttajien piirissä lammastuotannolla on hyvä maine, joka on näkynyt kotimaisen karitsanlihan kasvavana kysyntänä. Näin ollen myös kotimaisen tuotannon tulisi kasvaa, mikä käytännössä vaatii sekä olemassa olevien lammastilojen tuotannon laajenemista että uusia toimijoita alalle. Tuotannon kasvaessa lampaiden pariin tulee työskentelemään myös lukuisa joukko eri alojen ihmisiä, joille ei ole ollut tarjota täydennyskoulutusmahdollisuutta lammasasioiden tiimoilta. Pirkanmaalla näihin haasteisiin haettiin keinoja Potkua lammaspisnekseen –koulutushankkeen avulla.
Järjestimme intensiivisen ja käytännönläheisiä koulutuspäiviä sisältävän täydennyskoulutuksen neljälle eri kohderyhmälle (lampurit, lampuriksi aikovat, eläinlääkärit ja lomittajat). Koulutuksen tavoitteena oli käsitellä alueemme lammastuotantoa monipuolisesti, huomioiden eri kohderyhmien vaihtelevat tarpeet ja toiveet. Tärkein kohderyhmämme olivat tuotantoaan kehittävät lampurit. Asiantuntevien lomittajien saaminen lammastilojen avuksi oli toinen keskeinen ja konkreettinen tavoite. Yhtenä erityisryhmänä mukana koulutuksessa olivat myös lammastiloja hoitavat eläinlääkärit. Laajemmin halusimme tukea alan verkostoitumista ja tuoda kaikille toimijoille näkökulman koko lammasketjun toimintaan.
Jatkossakin tärkein lammastalouden kehityssuuntaa määräävä tekijä on toiminnan kannattavuus, joka perustuu toisaalta karitsanlihan markkinahintaan ja toisaalta lammastilallisen yrittäjätaitoihin. Lammasyrityksen toiminnan kivijalka on lampurin ruokintaosaaminen. Lampaiden ruokinnan perustuminen laadukkaalle nurmirehulle takaa monia asioita sekä eläinten terveydessä että karitsankasvatuksen onnistumisessa. Oikeiden, mitattujen rehumäärien ja -laatujen jakaminen tietyille eläinryhmille antaa toiminnalle suunnitelmallisuutta ja mahdollistaa tulosten seurannan ja toiminnan kehittämisen. Hankkeen viimeisimpinä opiskeluaineistoina luotiinkin, tätä silmällä pitäen, lampurin omatoimisen ruokintasuunnittelun avuksi, vapaasti muokattavissa oleva, excel-taulukkopohjainen ruokintalaskuri RuTaLa. Yhteiseksi ajatustenvaihtofoorumiksi RuTaLan käyttäjiä ja kehittäjiä varten perustettiin Facebook-sivustolleRuTaLa –ryhmä, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Syyskuun lopulla RuTaLaan oli tutustunut ja ryhmään liittynyt seitsemisenkymmentä jäsentä.
Lammastalouden kehittyminen nojaa jatkossakin vahvasti paitsi lampurien ammattitaitoon myös lammastuotteiden monipuolisuuteen ja jatkojalostuksen mahdollisuuksiin. Eteenpäin katsovat lampurit näkevät lampaansa paitsi karitsanlihan tuotantoketjun osana myös maisemien puhdistajina ja ylläpitäjinä tai perhe- ja palvelukotien eläiminä. Alalla elää myös toiveita uusista avauksista, kuten ajatus suomenlampaan korkealaatuisen villan hyödyntävästä villakeskuksesta, Finnish Wool Centeristä tai näky Oktoberfestin valloittamisesta suomalaisella, savustetulla lammasmakkaralla. Motivoituneille lammasketjun yrittäjille nämä kaikki ovat saavutettavissa pitkäjänteisellä toiminnan kehittämisellä ja myönteisellä yhteistyöllä.
Potkua lammaspisnekseen -hankkeen toteutti Ahlmanin koulun Säätiön alaisuudessa toimiva Ahlman-instituutti. Hanke alkoi maaliskuussa 2012 ja päättyi elokuussa 2014.
