JOHDANTO
Suomalainen maatalous tarvitsee uusia tuotantosuuntia pysyäkseen kannattavana. Yksi jo maailmalla yleinen, mutta Suomessa vielä harvinainen tuotantosuunta on lampaanmaidontuotanto. Lammastalous on tällä hetkellä maassamme nosteessa ja uusia lampoloita perustetaan jatkuvasti. Tämä luo tuottajille mahdollisuuden erikoistua vielä harvinaisempiin tuotantosuuntiin lammastalouden sisällä, kuten esimerkiksi maidontuotantoon.
Lampaanmaidontuotannossa suomalaisella tilalla uuhet karitsoivat keväällä ja ne imettävät karitsojaan puolitoista kuukautta, kunnes ne vieroitetaan. Uuhia lypsetään noin neljän kuukauden ajan (TS 2016) tai niin kauan, kun maitoa tulee. Ne astutetaan uudelleen syksyllä, ne kantavat viisi kuukautta ja karitsoivat taas keväällä, jolloin lypsykausi jälleen alkaa. Lypsykausi voi olla ajoitettu myös talvelle (Martha Förbundet s.a.). Uuhesta saadaan suomalaisella tilalla maitoa yhdellä lypsykerralla noin puolesta kilosta kiloon ja lampaita lypsetään kahdesti päivässä (TS 2016).
Tässä raportissa tutustumme lampaanmaidontuotantoon ja käymme läpi sen mahdollisuuksia markkinoilla. Raportti toteutetaan koulutyönä Savonia-ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Etelä-Savon ProAgrian Katras-hankkeen kanssa. Raportin tavoitteena on tutustuttaa ihmiset lampaanmaidontuotantoon ja kannustaa tuottajia kokeilemaan uusia tuotantosuuntia.
LAMPAANMAIDON KOOSTUMUS JA OMINAISUUDET
Lampaanmaidon, kuten muidenkin eläinten maidon koostumukseen vaikuttavat monet seikat, joten vaihtelua pitoisuuksissa esiintyy luonnollisesti (Balthazar ym. 2017). Eri tutkimuksissa on myös saatu eriäviä tuloksia koostumuksesta. Taulukossa 1 on maitojen pitoisuuksia yhden tutkimuksen mukaan. Lampaanmaidossa on proteiinia melkein kaksi kertaa enemmän kuin lehmän- ja vuohenmaidossa. Laktoosia siinä on myös enemmän kuin ihmisen, lehmän, buffalon tai vuohenmaidossa. (Kalyankar, ym. 2015.) Myös kaseiinia lampaanmaidossa on runsaasti (Balthazar ym. 2017).
TAULUKKO 1. Lampaanmaidon koostumus verrattuna lehmän ja vuohenmaitoon (Balthazar ym. 2017). (Taulukko suurenee klikkaamalla)
Lampaanmaidolla on lehmänmaitoon verrattuna erilainen valkuaisainerakenne, joka tekee siitä keltaisen, kermaisen ja täyteläisen. Toisen tutkimuksen mukaan verrattuna lehmänmaidon proteiinimäärään 100 grammassa, joka on 3,2%, on lampaanmaidossa proteiinia jopa 6,2%. Vuohella vastaavasti proteiinia on 100 grammassa 3,4%. Rasvaa lampaanmaidossa on 7,9%, kun lehmänmaidossa on vain 3,6% ja vuohenmaidossa 3,8%. Tästä johtuu lampaanmaidon kermaisuus ja keltaisuus. (Maito ja terveys ry s.a. b.)
Laktoosia lampaanmaidossa on 4,9%, joka on enemmän, kuin lehmänmaidossa. Lehmänmaidossa laktoosia on 4,7% ja vuohenmaidossa 4,1%. Tämän perusteella voisi siis olla, että vuohenmaito olisi parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kalsiumia lampaanmaidossa on 193mg/100g ja fosforia 158mg/100g, lehmänmaidossa kalsiumia on vain 122mg/100g ja fosforiakin vain 119mg/100g ja vuohenmaidossakin kalsiumia on vain 134mg/100g ja fosforia 121mg/100g. (Maito ja terveys ry s.a. b.)
Lampaanmaito on siis ylivoimaisesti kalsiumpitoisempaa ja näin ollen luustolle parempaa. Vuohenmaidossakin on enemmän kalsiumia, kuin lehmänmaidossa. Lampaan maidon koostumus tekee siitä erityisen, sillä se on riittoisaa sen korkeiden pitoisuuksien ansiosta. Riippuen maidon koostumuksesta ja valmistettavan juuston laadusta (kovat ja pehmeät juustot) maitoa menee yhteen juustokiloon 2-7 litraa, kun lehmänmaitoa voi mennä noin 7-10 litraa.
Lampaanmaito sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi myös luonnostaan runsaasti mineraaleja, sekä rautaa, proteiinia, kaliumia ja natriumia. Vitamiineista löytyy A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E. (World Population food.) Rasvattomissa lehmänmaidoissa ei ole A-vitamiinia, osa C-vitamiinistakin häviää pastöroinnissa ja varastoinnin aikana sekä D-vitamiiniakin joudutaan lisäämään (Maito ja terveys ry s.a. a.).
Agglutiniiniä lampaanmaidossa ja vuohenmaidossa ei ole toisin kuin lehmänmaidossa. Agglutiniinin puute tekee maidosta sulavampaa. Lampaan- ja vuohenmaidon rasvapalloset ovat pienempiä kuin lehmänmaidon. Rasvapallosten koon ja niiden dispersion ansiosta lampaan- ja vuohenmaidon voi pakastaa, ilman että se sulaessaan erottuisi eri faaseihin. Proteiinin molekyylimuodot ja aminohappojen järjestys ovat ravitsemuksellisesti laadukkaita ja niillä on positiivinen vaikutus sulavuuteen ja lämpökestävyyteen. (Balthazar ym. 2017).
Pienet ja keskisuuret lampaanmaitotilat pakastavat maitoa, jotta sitä saadaan kerättyä riittävästi jatkojalostusta varten (Balthazar ym. 2017). Lampaanmaitoa voidaan -27 asteessa pakastettuna säilyttää 12 kuukautta niin, että se säilyttää proteiinit (Balthazar ym. 2017) sekä juustoutumisominaisuudet kelvollisena (Sheep101). Maito täytyy pakastaa nopeasti alle -20 asteeseen, jotta laatu pysyy korkeana. (Balthazar ym. 2017). Lampaanmaito on homogeeninen luonnollisesti (Pope s.a.), kun taas lehmänmaito täytyy homogenoida mekaanisesti (Arla s.a.).
Lampaanmaidon katsotaan vähentävän syövän riskiä sen sisältämien nukleotidien vuoksi. Sen sisältämät A ja E vitamiinit parantavat immuunijärjestelmää, sillä ne toimivat antioksidantteina. Lampaanmaidossa on myös vähemmän kolesteroleja kuin lehmänmaidossa. Lampaanmaidon sisältämä proteiini tukee kasvua. (Misachi 2017.)
LAMPAANMAIDOSTA SAATAVAT TUOTTEET
Lampaanmaidosta on mahdollista jalostaa monia erilaisia tuotteita, aivan kuten lehmänmaidostakin. Lampaanmaidosta tehdyt tuotteet ovat gourmet-ruokaa. Yleisimpiä ja kuluttajien suosimia lampaanmaidosta jalostettavia tuotteita Suomessa ovat jogurtti, jäätelö ja juusto. Näiden lisäksi lampaanmaidosta voidaan tuottaa ja siitä on tuotettu ulkomailla maitotiivistettä, maitojauhetta, voita, kermaa ja rahkaa. Lampaanmaitoa voi myös myydä raakana sellaisenaan. (Panday 2007.) Lampaanmaitotuotteet kiinnostavat monia. Lammastuotannon imago on tällä hetkellä kuluttajien silmissä hyvä, mikä voi kasvattaa ihmisten intoa kokeilla ja siirtyä lampaanmaitotuotteiden pariin.
Erilaisilta keskustelupalstoilta voi lukea ihmisten kokemuksia siitä, kuinka osa maitoallergioista pystyy käyttämään lampaanmaitotuotteita, vaikka muut maidot aiheuttavat allergisia reaktioita. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilla kuitenkin lukee, että lampaanmaito sisältää samoja proteiineja, kuin lehmänmaito, minkä vuoksi monet allergikot eivät pysty käyttämään lampaanmaitoa. Lähteessä puhutaan kuitenkin vain ”monista” eikä kaikista, joten ihmisten kertomukset lampaanmaidon sopimisesta joillekin allergikoille voivat osua oikeaan.
RAVINTOLAT JA JATKOJALOSTAJAT
Toteutimme tämän työn osana Tutkimusmenetelmät-opintojaksolla kyselyn Itä-Suomen alueella toimiville ravintolayrityksille, jossa kartoitimme, olisivatko he kiinnostuneita käyttämään lampaanmaitotuotteita raaka-aineinaan. Kyselyn yhteistyökumppanina toimi Katras-hanke. Kysely toimitettiin 384 ravintola- ja kahvilayritykselle Itä-Suomen alueella, mutta vastauksia saimme suuresta kohderyhmästä huolimatta vain 22 kappaletta.
Vastaajista 77 prosentille lampaanmaito ei ollut ennestään tuttu raaka-aine. Heille, jotka olivat käyttäneet lampaanmaitoa aiemmin, kypsytetty juusto oli kaikkein tunnetuin (80%). Muita tunnettuja raaka-aineita olivat maito, jäätelö, voi, tuorejuusto ja jogurtti.
Kysyimme kuinka monta prosenttia vastaajista olisi valmis ottamaan lampaanmaidon jatkojalosteita valikoimaansa, jos niitä olisi tarjolla. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut, mutta vastaajista 36 prosenttia olisi ollut valmis ottamaan tuotteita valikoimiinsa. 32 prosenttia ei ottaisi ja saman verran oli epävarmoja.
TARVITTAVAT INVESTOINNIT JA RAKENNUKSET
Lampolan rakennuskustannukset
Lampola voi olla vanhasta navetasta tai muusta sellaisesta muutettu rakennus, jolloin kustannukset eivät kasva suuriksi. Lypsyasema, maitohuone ja lypsylaitteisto ovat tällöin suurin investointi. Lämmin lampola voi tuoda ongelmia, jos ilmatilaa ja ilmanvaihtoa ei ole riittävästi. Lampaan villa voi huopaantua tällöin. Toki myös kylmälampolassa täytyy ottaa tämä huomioon.
Maitohuoneen rakennuskustannukset
Maitohuonetta ei ole välttämätöntä rakentaa, jos on kyseessä vanha rakennus esim. Navetta, jossa on maitohuoneeksi soveltuva tila jo valmiina, jota on aiemmin käytetty vaikka varastona. Jos kyseessä on entinen kylmälampola (tai uudisrakennus), voi tulla kyseeseen, että maitohuone joudutaan rakentamaan. Maitohuoneen tulee olla eristetty. Sen koko voisi olla esim. 3x4m riippuen tilatankin koosta. Maitohuoneen ollessa märkätila vedeneristys on tarpeen. Maitohuoneen kustannuksiin kuuluu seinät, lämpöeristys, vedeneristys, lypsylaitteisto, maitotankki, pesuri vesiputkisto, hanat ja altaat. Ilmanvaihdon hinta voi vaihdella riippuen ratkaisusta.
Jatkojalostustilojen rakennuskustannukset
Jatkojalostustilojen (elintarviketilat) hinta määräytyy sen mukaan, onko valmis rakennus, joka muutetaan elintarviketilaksi vai rakennetaanko alusta asti. Myös ratkaisut vaikuttavat suuresti.
Ilmoitetulla elintarvikehuoneistolla ja laitoksella eli hyväksytyllä elintarvikehuoneistolla (laitoksesta voi myydä enemmän kauppoihin) on eri vaatimukset. (Hami 2013-2014 a.)
Listeria- ja salmonellapintapuhtausnäytteet tulee ottaa 1-6 kertaa vuodessa riippuen vuosittaisesta raakamaidon käsittelymäärästä. Lisäksi tarkkaillaan aerobisia mikro-organismeja eli kokonaisbakteereita.
Pesulaitteiston toimivuutta on tarkkailtava jatkuvasti. Talousveden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Käsienpesupaikkoja tulee olla riittävästi. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2013)
RUOKINTA
Pienen kokonsa vuoksi lammas ei ole tehokas kuidun hyväksikäyttäjä, joten se tarvitsee lehtevää ja hyvin sulavaa karkearehua. Märehtijänä lammas on hyvin herkkä nopeille ruokinnan muutoksille, joten ruokinnassa ei saa tehdä nopeita muutoksia tai lisäyksiä, vaan uuteen rehuun/rehun komponenttiin lammas täytyy totuttaa asteittain. Lampailla on oltava rehun lisäksi aina tarjolla puhdasta juomavettä puhtaasta astiasta.
Lypsävää uuhta ruokitaan maidontuotannon ja sen mukaan, montako karitsaa sillä on. Lypsämistä voidaan verrata hyvin yhteen karitsaan eli jos uuhella on kaksi karitsaa ja lisäksi sitä lypsetään, pitää uuhta ruokkia niin, kuin sillä olisi vähintään kolme karitsaa. Lampailla syöntikyky on tuotantoa rajoittava tekijä ja etenkin lopputiineydessä ja lypsykaudella uuhi tarvitsee paljon energiaa, joten rehuannosta täytyy silloin väkevöittää valkuais- ja väkirehuilla.
Viljana lypsylampaille käytetään mieluiten kokonaista kauraa tai kaura-ohra -seosta ja mieluummin kaurapitoisempi seos, koska ohra lisää virtsakivien riskiä ja rasvoittaa. Valkuaisrehuna voi käyttää rypsin lisäksi mm. hernettä, härkäpapua ja pellavaa. Lypsäville lampaille täytyy antaa rypsitiivistettä jopa 35 % väkirehusta. Rypsiä on annettava enemmän kuivaheinäruokinnalla, kuin säilörehuruokinnalla. Melassileikettä olisi hyvä olla noin 10 % väkirehusta. Lampaille voi antaa hyvin myös juureksia ja leipiä. Tavalliset nautarehut eivät sovi lampaille, sillä ne sisältävät liian paljon kuparia!
Laidunkauden (noin kesä-elokuu) aikana lammas ei tarvitse lisäksi muuta kuin kivennäiset, suolakiven ja tietenkin raikasta vettä. Ummessaoloaikana (astutus- ja tiineysaikana) uuhille riittää perus ylläpitoruokinta. Tiineyden viimeisellä neljänneksellä väkirehumäärää aletaan hiljattain nostaa.
Tässä yksi lypsykauden ruokinta esimerkki: Lypsettävä uuhi, joka imettää lisäksi kahta karitsaa: Heinää/säilörehua vapaasti, 2l kauraa, 6dl rypsiä, 3dl melassia, kivennäiset ja ruokintakalkki. (Talvisin lisäksi ADE+seleeni vitamiinia.)
LAMPAANMAITO MAAILMALLA
Lampaanmaidontuotanto kattaa vain hieman yli yhden prosentin koko maailman maidontuotannosta (Pope s.a.). Lampaanmaito on tärkeää alueilla, joilla olosuhteet eivät salli nautojen kasvatusta. Kiina tuottaa lampaanmaitoa eniten maailmassa, mutta yli puolet tuotetusta maidosta tuotetaan Lähi-Idässä ja Välimeren alueella. (Kalyankar, Sarode, Khedkar, Deosarkar ja Pawshe 2015.) Välimeren alueella lampaanmaidosta tehdään esimerkiksi juustoja, kuten feta, halloumi, roquefort ja pecorinojuusto. Edellä mainitut ovat joko kokonaan tai osin lampaanmaidosta valmistettuja. Pohjois-Euroopassa, Australiassa, Intiassa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa on kasvavaa kiinnostusta lampaanmaidontuotantoon. Lampaanmaidosta on vähemmän tietoa kuin muiden karjaeläinten maidosta. (Kalyankar ym. 2015.) Suomenkielistä tietoa on kokemukseni mukaan saatavilla hyvin vähän ja nämä tiedot perustuvat pitkälti olemassaolevien tilojen kokemuksiin.
Lampaanmaitotuotteet ovat monissa maissa saaneet markkina-asemansa herkullisen maun, laadun, korkean taloudellisen tuoton sekä ravintoarvon vuoksi (Balthazar, Pimentel, Ferr˜ao, Almada, Santillo, Albenzio, Mollakhalili, Mortazavian, Nascimento, Silva, Freitas, Sant’Ana, Granato ja Cruz 2017). Lampaanmaidontuotannon arvo nähdään maailmalla maaseudun kehittämisessä, työllistäjänä ja maaseudun autioitumisen ehkäisijänä. (Kalyankar ym. 2015.)
MISSÄ LAMPAANMAITOA TUOTETAAN
Pienmärehtijöiden maidontuotanto on kasvanut vuosien saatossa ja on nyt etsimässä uusia kuluttajamarkkinoita maailmalla. Lampaanmaidon tuotanto on kausittaista, jonka vuoksi sen tuotannon taloudellinen tuotto on huonompi kuin lehmän- tai vuohenmaidon (Balthazar ym. 2017). Välimeren alueella lampaanmaitoa tuotetaan paljon. Monet maitolammasrodutkin ovat kotoisin sieltä tai Lähi-Idästä. Eniten maitolampaita on Kiinassa, Syyrian arabitasavallassa, Iranin islamilaisessa tasavallassa, Turkissa ja Algeriassa. Myös Pohjois-Afrikassa lampaanmaito on tärkeä tuote. (FAO s.a.) Maailman suurin lampaanmaidon tuottajamaa on tällä hetkellä Kiina, seuraavina Turkki ja Kreikka (FAO s.a.). Kiinassa lammastuotannossa käytetään paljon teknologiaa. Kiinassa on myös lampaita eniten maailmassa. Pääosa tuotannosta on Ginghaissa ja Tiibetin tasangolla. Lampaanmaidosta tehdään maailmalla herajuustoa, jugurttia ja erilaisia hienoja juustoja. Lampaanmaito on sopivaa juustontekoon sen korkeiden rasva- ja proteiinipitoisuuksien, sekä korkean kalsiumpitoisuuden kaseiiniyksikköä kohden, ansiosta. (Balthazar ja muut 2017.) Ricotta on esimerkki herajuustosta (Kesko s.a.).
Eurooppa ja muu maailma
Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 1) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017).
KUVA 1. Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009) (kuva suurenee klikkaamalla)
Espanjassa lampaanmaitoa tuotettiin 512 miljoonaa kiloa vuonna 2017 Ministry of agriculture, food and environmentin mukaan (Statista 2019 a). Agresten eli Ranskan maatalous- ja ravintoministeriön mukaan Ranskassa lampaanmaitoa on tuotettu 279 miljoonaa kiloa (Statista 2019 b). Alankomaissa lampaanmaitoa on tuotettu 4 miljoonaa kiloa vuonna 2015, kun lehmänmaitoa tuotettiin 13 522 miljoonaa kiloa ja vuohenmaitoa 268 miljoonaa kiloa (Statista 2019 c).
Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.)
TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) (taulukko suurenee klikkaamalla)
Suomi
1500-luvulla lampaanmaidosta on tehty juustoa Suomen kuninkaankartanoissa Kustaa Vaasan vaatimuksesta. Esimerkiksi Mustasaaren kuninkaankartanon tiedoista on saatu selville, että siellä on tuotettu lampaanmaitoa. Pietarsaaressa Pinonäsissä on lypsetty 12 viikon ajan 70 lammasta ja lammasta kohden on saatu 600-700 grammaa juustoa vuonna 1557. Samana vuonna Ruissalon kuninkaankartanossa Turussa lypsettiin 130 lammasta, joista saatiin keskimäärin reilu kilo juustoa yhtä eläintä kohti. Lisäksi tietoja juustontuotannosta on säilynyt ainakin Helsingin, Kaarinan Kuusiston ja Perniön Näsin kuninkaankartanoista. (Bläuer 2015.)
Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista. Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 2). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.)
KUVA 2. Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914) (kuva suurenee klikkaamalla)
Suomessa on nykyisin kokeiltu lypsyssä suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta sekä eri rotujen risteytyksiä. Pääasiassa maidontuotannossa kuitenkin käytetään Suomessa itäfriisiläistä maitolammasta. Suomessa on nykyisin kaksi maitolammastilaa. Tilojen maidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia. Aiemmin suomalaisilla lampaanmaitotiloilla lähihistorian aikana on tuotettu levitettävää tuorejuustoa sekä kypsytettyä juustoa.
MAITOLAMMASRODUT JA SUOMENLAMMAS
MAITOLAMMASRODUT
Itäfriisiläinen maitolammas on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.)
Combsin 1996 ja Crowen s.a. mukaan Ministry of Agriculture, Federal Republic of Germany (s.a.), Bottema ja Clason (1979), El Sevie sciene publisher B.V. s.a. sekä Mason (1969) ovat tutkimuksissaan saaneet selville, että 1800-luvulla tehdyissä materiaaleissa puhutaan lyhythäntäisistä friisiläisistä lampaista, minkä katsotaan viittaavan suomenlampaaseen ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevaan romanov-rotuun. Friisiläisen korkea hedelmällisyys voisi viitata näihin rotuihin. (Combs 1996 ja Crowe s.a.)
2.1 Islanninlammas
Islanninlammasta pidetään mahdollisesti sopivana maidontuotantoon, sillä se tuottaa pelkällä nurmirehulla suhteellisen paljon maitoa. Näin ruokintakustannukset pysyvät kurissa. Sen karitsat ovat myös elinvoimaisia ja utareet usein hyvärakenteisia. (Mongold 2019.)
Islanninlammasta on lypsetty kotimaassaan 1940 -luvulle asti, sillä useimmilla tiloilla lehmien pitoon ei ollut riittävästi rehua, kun heinän korjuu tehtiin vielä käsin. Uuhen ternimaidosta tehtiin maitokiisseliä, jos sitä riitti vielä karitsan jälkeen. Uuhia lypsettiin joissakin tapauksissa myös ennen karitsointia, jolloin uuhet tuottivat vetistä nestettä, josta tehtiin liimaa. Karitsoiden ollessa kahden viikon ikäisiä ne erotettiin öiksi emoistaan ja emot lypsettiin aamuisin. Maitoa saatiin litrasta jopa kolmeen litraan päivässä. Siitä tehtiin voita, juustoa tai skyriä. Islanninlampaat ovat myös luonteeltaan ystävällisiä. (Mongold 2019.) Nykyisiin Skyr-rahkoihin käytetään kolmesta neljään kertaa enemmän maitoa kuin tavallisiin jogurtteihin, jolloin rahkan proteiinipitoisuus saadaan korkeammaksi (Ìsey Skyr s.a.).
2.2 Risteytykset
Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan, finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen.
Merinoristeytysuuhille tehdyssä kokeessa lypsettävät uuhet olivat border leichester, coopworth, suomenlammas tai itäfriisiläistaustaisten pässien jälkeläisiä. Uuhet astutettiin sarvettomien dorset-pässien kanssa. Uuhet olivat ensikoita ja niitä lypsettiin kolmesti tuotantokauden aikana: kutakuinkin kolmannen, neljännen ja 12. maidontuotantoviikon aikana kerran. Tässäkin kokeessa käytettiin oksitosiinimenetelmää, eli uuhille annettiin oksitosiinipiikki ennen lypsyä. Uuhet lypsettiin koneellisesti ja sen jälkeen käsin loppuun. Noin neljän tunnin jälkeen tämä tehtiin uudelleen, jolloin maitomäärä mitattiin ja muunnettiin vuorokauden maitomääräksi sekä määritettiin maidon koostumus. Maidosta mitattiin huipputuotos 21. maidontuotantopäivänä, kokonaismaitotuotos 21.-90. maitotuotospäivältä sekä maidontuotantokauden pituus. Maidontuotantokauden pituus määritettiin tässä siten että maidontuotantokausi loppuu, kun tuotos on enää 600g päivässä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.)
Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.) Taulukossa 3 on kokeen tuloksia.
TAULUKKO 3. Australialaisen merinoristeytysuuhien maidontuotantokokeesta saatuja tuloksia (mukaillen Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006). (taulukko suurenee klikkaamalla)
Muut rodut
Brittiläinen maitolammas on sekä lihan- että maidontuotantoon kehitetty rotu. Se on peräisin Wiltshirestä ja Northumberlandista. Sen kehityksessä on käytetty itäfriisiläistä, bluefaced leicesteriä, polled dorsetia ja lleyn lammasta. (Canadian Co-operative Wool Growers Limited s.a.)
Suffolkia on tuotu Suomeen vuonna 2011. Tätä ennen sitä on voitu pitää pienimuotoisesti. Se on Iso-Britanniassa kehitetty rotu. (Torikka 2012.) Suffolk-rodun tuotosuuhia oli vuonna 2015 Suomessa 30 eläintä. Sitä pidetään liharotuna (Suomen Lammasyhdistys ry s.a.c.). Lacaune on ranskalainen maitolammasrotu, jota pidetään toiseksi parhaana maitolammasrotuna maailmassa (Engle ja Palko 2014). Se voi tuottaa noin 280 litraa lypsykaudessa (Engle ja Palko 2014). Awassi on Jordaniassa kehitetty lammasrotu. Luonteeltaan se on rauhallinen ja soveltuu hyvin lypsyyn. Se on myös kestävä ja hyvä laiduntaja. (Oklahoma State University 1996.) Assaf on Israelissa kehitetty rotu, joka voi tuottaa 550 litraa vuodessa (The Israeli Dairy Shool s.a.).
Rideau arcott on kanadalainen lihavillarotu, mutta se tuottaa myös paljon maitoa. Se on jalostettu useista roduista: siinä on suomenlammasta 40 prosenttia, itäfriisiläistä 14 prosenttia, suffolkia 20 prosenttia, shropshirea 9 prosenttia, sarvellista dorsetia 8 prosenttia ja loput 8 prosenttia corriedalea, romneletia, north country cheviotia ja border leicesteriä (Roysfarm s.a.). Outaouais on kanadalainen rotu, jonka kehityksessä on käytetty suomenlammasta (Thomas 2001, 10).
Taulukossa 4 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta.
TAULUKKO 4. Lammasrotujen vertailua harrastelijan mukaan. (taulukko suurenee klikkaamalla)
Taulukossa 5 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla.
TAULUKKO 5. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)(taulukko suurenee klikkaamalla)
Suomenlammas
Suomenlammasta käytetään maitolammasristeytyksissä maailmalla lisäämään hedelmällisyyttä. Suomenlampaan maito yleensä myös riittää karitsoille, vaikka karitsoita olisi paljon. (Milkingsheep s.a.) Itäfriisiläisen maitolampaan katsotaan olevan mahdollisesti sukua suomenlampaalle ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevalle Romanov -rodulle. Suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä on käytetty maidontuotannon tutkimuksissa (Brindley 1995 ja Berger,Billon, Bocquier, Caja, Cannas, McKusick, Marnet, Thomas s.a.) Niiden maidontuotantopotentiaali perustuu tutkimuksissa pitkälti tihennettyyn karitsointiin (Heltelä 2018). Suomenlammas voisi olla vaihtoehto pienelle lypsylammastilalle ainakin kokeilumielessä ulkomaisen lähteen mukaan (International Finnsheep Registry s.a.). Erään eteläafrikkalaisen kotieläinharrastajan mukaan suomenlampaan laktaatiokausi kestää 150- 240 päivää, pääasiassa niitä lypsetään 180 päivää. Hänen mukaansa maito sopii erikoisjuustoihin. Maitotuotos per laktaatiokausi on 250 litraa. Eräs Yhdysvaltalainen tila Virginiassa myy ”karjaosakkeita”. Virginiassa on kielletty raakamaidon myynti, mutta omien eläinten maitoa saa juoda. Tilalla on vuohia ja suomenlampaita, joita osakkaat voivat lypsää viikon verran osaketta kohti lypsykaudella. (Mosby's Secret Sidehill Farm s.a.)
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
ARLA s.a. Maidon homogenointi [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.arla.fi/yritys/hyvinvointi/maidon-homogenointi/
BERGER, Yves, BILLON, Pierre, BOCQUIER, Francois, CAJA, Gerardo, CANNAS, Antonello, MCKUSICK, Brett, MARNET, PierreGuy, THOMAS, David s.a. Principles of sheep dairying in North America [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: http://www.ansci.wisc.edu/Extension/Principles%20of%20Sheep%20Dairying%20in%20North%20America%20UWI%20156%20pages.pdf
BRINDLEY, Marla Faye 1995. Evaluation of milk production in Western Whiteface and Navajo-Churro ewes [opinnäytetyö]. [Viitattu 2019-04-30.] Saatavissa: https://digitalcommons.usu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=4884&context=etd
INTERNATIONAL FINNSHEEP REGISTRY s.a. [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://www.internationalfinnsheepregistry.org/about-finnsheep.html
FAO 2019. Gateway to dairy production and products: Small ruminants [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: http://www.fao.org/dairy-production-products/production/dairy-animals/small-ruminants/en/
KALYANKAR, S.D., SARODE, A.R., KHEDKAR, C.D., DEOSARKAR, S.S., PAWSHE, R.D. 2015. Sheep: Milk. Encyclopedia of Food and Health. Saatavissa: https://www-sciencedirect-com.ezproxy.savonia.fi/science/article/pii/B9780123849472006218
KESKO s.a. Tuotteet, Venchiare Ricotta tuorejuusto 250g [verkkosivu]. [Viitattu 2019-02-27.] Saa-tavissa: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/venchiare-ricotta-tuorejuusto-250g-8004115405028
MILKINGSHEEP s.a. Dairy Sheep Breeds [verkkosivu]. [Viitattu 2018-12-10.] Saatavissa: www.milkingsheep.com/dairy-sheep-breeds/
MISACHI, John 2017. The Top Sheep Milk Producing Countries in the World [verkkojulkaisu]. WorldAtlas. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.worldatlas.com/articles/the-top-sheep-milk-producing-countries-in-the-world.html
MOSBY’S SECRET SIDEHILL FARM s.a. Join a raw milk herdshare program [verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: http://www.mosbys.org/raw-milk-herdshare.html
POPE, Sarah s.a. Benefits of Sheep Milk Compared with Other Types of Dairy [verkkosivu]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www.thehealthyhomeeconomist.com/sheep-milk/
EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/maito/
FARMIT: Lampaille soveltuva ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.farmit.net/kotielain/lammas/ruokintaesimerkki
HAMI 2013-2014 a. Hyväksytty elintarvikehuoneisto eli laitos. [Viitattu 2019-01-16] Saatavissa: http://www.hami.fi/pienmeijerihanke/hyvien-kaytantojen-opas/tila-ja-laitevaatimukset/Sivut/Hyväksytty-elintarvikehuoneisto-eli-laitos.aspx
LammasWiki: Lampaan ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:lampaan_ruokinta https://www.jikky.fi/files/1981/8_JIKOhje_rakenteet.pdf
LASANEN, Suvianne 2012. Karppaus ja perhe. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://karppausjaperhe.blogspot.fi/2011/12/lampaan-maito-lypsaminen-ja-lypsimet.html
LUOSTARINEN, Henna 2013. Hakapelto: Lampaan hoito-ohje. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.hakapelto.fi/lampaan-hoito-ja-ruokinta
MAITO JA TERVEYS RY s.a. a. Maidon vitamiinit. [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-vitamiinit.html
MAITO JA TERVEYS RY s.a. b. Mitä maito on? [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/mita-maito-on.html
MARTHA FÖRBUNDET s.a. Fårost från Skimra gård. Rena råvaror [verkkolehti]. [Viitattu 2018-12-17.] Saatavissa: https://www.yumpu.com/sv/document/view/20203093/rena-ravaror-svenska-nu/19
SCIENCEDIRECT, Goat and sheep milk products other than cheeses and yoghurt, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921448806002483#!
BALTHAZAR, C. F., PIMENTEL, T. C., FERRÃO, L. L., ALMADA, C. N., SANTILLO, A., ALBENZIO, M., MOLLAKHALILI, N., MORTAZAVIAN, A. M., NASCIMENTO, J. S., SILVA, M. C., FREITAS, M. Q., SANT’ANA, A. S., GRANATO, D. ja CRUZ, A. G. 2017. Sheep Milk: Physicochemical Characteristics and Relevance for Functional Food Development. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety [digilehti] vol. 16, 2017, 247–262. [Viitattu 2019-02-27.] Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/1541-4337.12250
BLÄUER, Auli 2015. Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomes-sa. Karhunhammas 17. Turku: Turun yliopisto, arkeologia.
BOTTEMA, S. ja CLASON A.T. 1979. Het Schaap in Nederland. Thieme-Zutphen.
CANADIAN CO-OPERATIVE WOOL GROWERS LIMITED s.a. British Milk Sheep [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-29.] Saatavissa: https://wool.ca/page/british-milk-sheep
COMBS, Wesley 1996 ja CROWE, Sara s.a. Breeds of Livestock - Friesian Milk Sheep [verkkojulka-isu]. Oklahoma State University. [Viitattu 2019-10-25.] Saatavissa: http://afs.okstate.edu/breeds/sheep/friesianmilk/
EL SEVIE SCIENCE PUBLISHER B.V. s.a. Genetic Sources of Pig, Sheep and Goats, edited by K. Maijala, Agriculture Research Centre, Department of Animal Production, Finland, 1991.
ENGLE, Amy ja PALKO, Sheri 2014. Lacuna sheep [verkkojulkaisu]. culture. [Viitattu 2020-02-27.] Saatavissa: https://culturecheesemag.com/farm-animal/lacaune-sheep
HAWKES, Alan 2009. Sheep milking parlour at Great Bircham Windmill [kuva]. [Viitattu 2020-03-19.] Saatavissa: https://www.geograph.org.uk/photo/1354014
IRVINE, Kim 2019a. 10 Best Sheep Breeds for Milk [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/10-best-sheep-breeds-for-milk/
IRVINE, Kim 2019b. Awassi Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/awassi-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
IRVINE, Kim 2019c. East Friesian Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/east-friesian-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
IRVINE, Kim 2019d. Finnsheep Sheep Breed – Everything You Need to Know [verkkojulkaisu]. Domestic Animal Breeds. [Viitattu 2019-05-21.] Saatavissa: https://domesticanimalbreeds.com/finnsheep-sheep-breed-everything-you-need-to-know/
ÌSEY SKYR s.a. Ìsey Skyr [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://www.iseyskyr.fi/isey-skyr
LIVESTOCK OF THE WORLD s.a. About Manchega Sheep [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-03-18.] Saatavissa: https://www.livestockoftheworld.com/Sheep/Breeds.asp?ScreenWidth=1707&speciesID=10&BreedlookupID=1453
MASON, I.L. 1969. A World Dictionary of Livestock Breeds.
MINISTRY OF AGRICULTURE, FEDERAL REPUBLIC OF GERMANY s.a. Technical Communication No. 8 (Revised) of the Commonwealth Bureau of Animal Breeding and Genetics, Edinburg. 268 s.
MONGOLD, Susan 2019. Dairy Sheep – Consider Icelandic Sheep [verkkoartikkeli]. Countryside Magazine Contributor. [Viitattu 2019-05-24.] Saatavissa: https://iamcountryside.com/sheep/dairy-sheep-consider-icelandic-sheep/
MORGAN J. E., FOGARTY, N. M., NIELSEN, S. ja GILMOUR, A. R. 2006. Milk yield and milk composition from grazing primiparous non-dairy crossbred ewes [verkkoartikkeli]. Australian Journal of Agricultural Research 57(4) 377-387 [Viitattu 2020-02-26.] Saatavissa: https://www.publish.csiro.au/cp/ar05180
OKLAHOMA STATE UNIVERSITY 1996. Awassi [verkkojulkaisu]. Oklahoma State University. Board of regents [Viitattu 2019-05-27.] Saatavissa: https://web.archive.org/web/20090326110600/http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/awassi/index.htm
PAULAHARJU, Samuli 1914. Poika lypsää lammasta, Kuola [digikuva]. Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-09-27.] Saatavissa: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK3490:1926
PULINA, Giuseppe, MACCIOTTA, Nicolò ja NUDDA, Anna 2004. Milk composition and feeding in the Italian dairy sheep [verkkojulkaisu]. Taylor & Francis Group. [Viitattu 2019-05-17.] Saatavissa: https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.4081/ijas.2005.1s.5
RANCOURT, M. de ja CARRÈRE, L. 2011. Milk sheep production systems in Europe: Diversity and main trends [verkkodokumentti]. International Center for Advanced Mediterranean Agronomic Studies. [Viitattu: 2019-05-14.] Saatavissa: http://om.ciheam.org/om/pdf/a100/00801490.pdf
ROSSI, Rachele 2017. The sheep and goat sector in the EU Main features, challenges and prospects [verkkodokumentti]. [Viitattu 2019-05-14.] Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2017/608663/EPRS_BRI(2017)608663_EN.pdf
ROYSFARM s.a. Rideau Arcott Sheep Breed Information [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-17.] Saatavissa: https://www.roysfarm.com/rideau-arcott-sheep/
SCHOENIAN, Susan 2019. Dairy sheep basics. [verkkojulkaisu]. [2019-01-29] [Viitattu 2018-12-18]. Saatavissa: http://www.sheep101.info/201/dairysheep.html
SETÄLÄ, Susanne 2016. Maitolampaan maihinnousu Lammas ja vuohi [digilehti] 5/2016, 20-23. [Viitattu 2020-03-27.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/06/Lammasvuohi_5-2016s.pdf
STATISTA 2019 a. Annual volume of sheep's milk produced in Spain from 2012 to 2017 (in 1,000 metric tons) [tilasto]. Ministry of Agriculture, Food and Environment [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/773615/volume-from-milk-from-sheep-produced-in-spain/
STATISTA 2019 b. Total volume of sheep's milk produced in France from 2010 to 2015 (in million liters) [Tilasto]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa:https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/751620/volume-of-sheep-milk-produced-in-france/
STATISTA 2019 c. Amount of milk produced in the Netherlands in 2015, by type of milk (in million kg) [tilasto]. [Viitattu 2019-01-28.] Saatavissa: https://www-statista-com.ezproxy.savonia.fi/statistics/639217/milk-production-by-type-of-milk-in-the-netherlands/
SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a.c. Lammasrodut [verkkojulkaisu]. Suomen lammasyhdistys. [Vii tattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/
THE ISRAELI DAIRY SCHOOL s.a. Sheep Farming in Israel [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-05-31.] Saatavissa: https://www.dairyschool.co.il/sheep-farming-in-israel/
THOMAS, David 2001. Choice of breed for dairy sheep production systems [verkkojulkaisu]. Julkaisussa: THOMAS, David ja PORTER, Susan (toim.) Proceedings of the 7th Great Lakes Dairy Sheep Symposium. Madison, Wisconsin: Department of Animal Sciences University of Wisconsin-Madison. 10-17. [Viitattu 2020-02-26.] Saatavissa: https://fyi.extension.wisc.edu/wisheepandgoat/files/2012/10/7thGLDSSdairysheep.pdf
TORIKKA, Terhi 2012-02-27. Uusi lammasrotu saapui Suomeen [verkkoartikkeli]. Maaseudun tulevaisuus. [Viitattu 2019-05-25.] Saatavissa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-lammasrotu-saapui-suomeen-1.12508