Lampaan kiinniotto ja kaataminen hoitotoimenpiteitä varten

Lampaita siirrellään ja käsitellään mieluiten laumana. Monet hoitotoimenpiteet vaativat kuitenkin lampaiden yksilöllistä käsittelyä; tällaisia perustoimenpiteitä ovat kerintä ja sorkkien hoito. Yksittäistä eläintä käsitellessäkin on huomioitava oma työturvallisuus ja hyvät työskentelyasennot. Samalla turvataan eläimelle mahdollisimman kivuton ja rauhallinen käsittely.

Laumaeläimelle erottaminen laumasta on aina suuri stressitekijä. Yksittäinen eläin on helpoin saada kiinni pienessä tilassa, jossa sen pakoreitit on rajattu minimiin. Aitarakenteiden tulee olla tarpeeksi tiiviitä, korkeita ja kestäviä. Jos tiedetään eläinten olevan arkoja, on aitarakenteiden oltava sellaisia, että eläinten pyrkiminen aitojen läpi taikka yli on tehty mahdottomaksi. Iso eläinmäärä aiheuttaa myös ahtaassa tilassa aitarakenteisiin kovan paineen, jolloin aitojen on oltava tukevaa materiaalia. Mikäli eläimiä on ryhmässä enemmän, on järkevintä pienentää niiden karsinatilaa niin ahtaaksi, että ne eivät mahdu liikkumaan. Jos isoa karsinaa ei saada kutistettua, voidaan isosta laumasta erottaa pienempi ryhmä ja laittaa se taas pienempään karsinaan, josta yhden tietyn eläimen kiinni ottaminen on kätevämpää.

Lampaan voi ottaa kiinni käyttämällä apuna paimensauvaa, jossa on kaula- ja/tai jalkakoukku. Kaulakoukulla otettaessa kiinni on eläimen oltava melko lähellä. Koukulla napataan nopeasti eläimen leuan alta, ei alempaa kaulasta. Koukun avulla nostetaan eläimen pää ylös, ja välittömästi omalla kädellä leuan alta otetaan eläin paremmin hallintaan. Jalkakoukkua on kätevintä käyttää pienemmille eläimille, esimerkiksi karitsoille. Koukulla napataan kiinni vuohis- tai kinnernivelen yläpuolelta, vedetään eläin nopeasti lähemmäs ja otetaan kiinni leuan alta. Raajoihin ei tule jäädä roikkumaan, eikä villoista ole suotavaa tarttua kiinni.

Lammasta ei saa raahata villoista. Se on eläimelle kivuliasta ja saattaa näkyä vaurioina teurastuksen yhteydessä. Päitsiin totuttaminen on aikaa vievää eikä työläytensä vuoksi sovellu suuren katraan eläinten jatkuvaan käsittelyyn.

Päitsiin tottunut pässi näyttelykehässä.

Karitsaa ohjataan kulkemaan takaperin.

Lampaan pakeneminen estetään ottamalla napakka ote eläimen leuan alta (kova leuan osa, ei pehmeä kurkku). Alaleuan poskiluiden kohdalta voidaan hiukan puristaa, jos eläin ei ole tottunut käsittelyyn. Päätä pidetään ylhäällä, jolloin eläimen paikallaan pitäminen onnistuu parhaiten eikä eläin pääse karkaamaan. Kun leukaa nostetaan ylemmäs, liikkuu eläin taaksepäin. Päätä kääntelemällä ohjataan takapäätä ja eläimen liikkumasuuntaa kun se peruuttaa. Kun päätä lasketaan alemmas, lammas liikkuu eteenpäin.

Eläimen hallinta paranee heti, kun se peruutetaan nurkkaan tai lähelle aitaa, ja pidetään sen päätä ylhäällä.

Aitaa hyödynnetään eläimen käsittelyssä. Ote leuasta pitää lampaan aloillaan.

Lammasta käsitellessä omiin työasentoihin on syytä kiinnittää huomiota. Selkä pidetään suorana ja työskennellään ”jalkojen päällä”.

Joskus on tarpeen ”nähdä lampaan alle”. Rutiinitoimien, kuten kerinnän ja sorkkahoidon lisäksi ontuvan eläimen sorkkien tarkistus, uuhien utareiden tarkistaminen karitsoiden vieroittamisen jälkeen, eläinten hampaiden tarkistaminen sekä pässien siittimen ja kivesten tarkastus ennen astutuskauden alkua on sujuvinta tehdä kaatamalla lammas.

Isojen eläinten, kuten pässien kaataminen on syytä tehdä kahden ihmisen voimin. Tällöin toinen voi keskittyä pässin pitämiseen aloillaan, toisen huolehtiessa eläimen hoitamisesta.

Suuren pässin sorkanhoito sujuu kahden ihmisen voimin.

Lammasta voidaan käsitellä myös kyljellään. Kylkiasentoa tarvitaan varsinkin kerinnässä. Lammas pysyy kylkiasennossa lähes liikkumatta, kun sen lapaluun alle ujutetaan oma jalkapöytä: tällöin lampaan kaikki jalat pysyvät ilmassa.

Lampaan kaataminen. 1)Lampaan pää pidetään ylhäällä leukaotteen avulla. Päätä käännetään itsestä poispäin kohti lampaan olkaa. Kuvassa lampaan käsittelijän oikea polvi on lähellä lampaan etulapaa, ja vasen jalka lähellä lampaan kylkeä eläimen lonkkakyhmyn kohdalla. Vasen käsi painaa vastakkaisen lonkkakyhmyn läheltä. Lampaan takajalkojen irrotessa maasta käsittelijä siirtää omaa vasenta jalkaansa taaksepäin.

Lampaan kaataminen. 2)Lammas kaatuu. Tässä kuvassa lampaan halutaan pysyvän kylkiasennossa: käsittelijä jättää oman jalkapöytänsä lampaan etulavan alle. Lampaan kaikki sorkat pysyvät ilmassa, jolloin eläin ei rimpuile.

Lampaan kaataminen. 3)Kun lampaan halutaan jäävän istuvaan asentoon, sen päätä pidetään ylhäällä kaatumisen ajan: lammas ”istuu” käsittelijän reisiä vasten. Istuma-asennon on hyvä olla ”lenkottava”, kuten tässä kuvassa. Kerintää varten eläimiä on syytä pitää paastolla esimerkiksi yön yli. Täysi pötsi painaa lampaan keuhkoja, hankaloittaa hengittämistä ja tekee eläimen olosta epämukavan.

Lampaan kaataminen. 4)Omat kädet ovat vapaana työskentelyä varten. Lampaan sorkat eivät saa koskettaa seinään tai aitaan: tukea saadessaan lammas yrittää välittömästi nousta jaloilleen.